– Kyllä Hovirinnasta pääsee bussilla aamuksi töihin Krossiin, jos lähtee jo illalla, hymähtää Kotisiivous T & T Hellstenin yrittäjä Tiina Hellsten.
Krossi on Kaarinan suurin kaupan ja teollisuuden keskittymä. Krossiin ja Turku–Helsinki-moottoritien varteen myös panostetaan jatkossa eniten Kaarinan yritys- ja teollisuusalueista, kertoo Niina Sjöholm, Kaarinan Kehityksen eli kaupungin ja Kaarinan Yrittäjien elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja.
Myös seudullisissa malleissa Krossia pidetään merkittävänä ja voimakkaasti laajentuvana keskuksena. Parhaillaan Krossissa sijaitsee satoja yrityksiä ja toistatuhatta työpaikkaa, uusille yritystonteille on tunkua ja kaupunki havittelee alueelle huomattavasti lisää yrityspaikkoja.
Krossiin ei kuitenkaan pääse järkevästi julkisilla liikennevälineillä. Tilanne on nurinkurinen Kaarinassa, joka yrittää olla edelläkävijänä ilmastoasioissa.
Työntekijöiden rekrytointi vaikeaa
Se, että Kaarinan suurin kaupan ja teollisuuden keskittymä on suunniteltu vain autoilijoille, on vaikeuttanut Kaarinan suurimpien työllistäjien rekrytointeja.
– Saamme paljon palautetta siitä, että työpaikkaliikkuminen Krossissa on haasteellista. Erityisen vaikeaa on yrityksissä, joissa työskennellään useassa vuorossa, sanoo Niina Sjöholm Kaarinan Kehityksestä.
– Jos haluan jonkun palkata, on aivan ehdotonta, että hänellä on auto – eikä siivoojan palkalla ja tuntimäärillä niin vain pidetä omaa autoa, havainnollistaa siivousyrittäjä Tiina Hellsten.
Motonet Kaarinan tavaratalopäällikkö Marko Sjöholm harmittelee puolestaan sitä, että Krossiin on vaikea saada TET-harjoittelijoita, opiskelijoita ja muita työharjoittelijoita. Heillä ei yleensä ole autoa, joten työmatkat vaativat niin paljon erikoisjärjestelyitä, että harjoittelupaikka kannattaa etsiä muualta.
– Ei tämä mikään myyntivaltti työntekijöille ole, että Krossi on hankalien yhteyksien päässä. On aika jumppaa päästä tänne bussilla, kommentoi myös Jaana Tulonen MacGregorilta.
Kaarina-lehden kyselykierroksen perusteella julkisen liikenteen puute on vaikeuttanut sopivan työvoiman löytämistä monissa Krossin isoissa yrityksissä, mutta ei kaikissa. Kaikki myönsivät, että ilman omaa autoa Krossiin ei kannata tulla töihin. Suuri osa työntekijöistä ei asu sopivan pyörä- tai kävelymatkan päässä.
Kaarinan hiilijalanjälkeä on vaikea hillitä, jos yli tuhannen työntekijän on päivittäin sahattava autolla työpaikan ja kodin väli.
– Onhan tämä aika noloa, että samaan aikaan vaaditaan ekologisia valintoja ja autoilun vähentämistä. Ei siihen Krossissa ole mahdollisuutta, Tiina Hellsten moittii.
Autoilevan asiakkaan Krossi
Myös asiakkaat tulevat Krossiin autolla. Ratkaisu on ilmeinen kauppakeskittymälle, joka sijaitsee moottoritien kupeessa ja saariston matkailuliikenteen pääristeyksessä.
– On varmaa, että henkilöauto tulee olemaan Krossissa jatkossakin se ykkösajoneuvo. Toisaalta jos alueelle pääsee julkisella liikenteellä, se muokkaa alueen tarjonta, arvioi Fölin suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa.
– Jos Turusta pääsisi Krossiin helposti esimerkiksi linjalla 7, erikoisliikkeet kiinnostuisivat Krossista. Krossissa alkaisi käydä asiakasväkeä, joilla ei ole autoa.
Jopa Krossin autoilevan asiakkaan tavaratalon, Motonetin tavaratalopäällikkö uskoo, että Motonetissa kävisi asiakkaita julkisella liikenteellä, jos Krossissa vain kulkisi sellainen.
– Alueella on paljon yrityksiä, ja olisi tärkeää, että asiointi onnistuisi sujuvasti kaikilta asiakkailta, Marko Sjöholm miettii.
Naantalista Krossiin 7:lla?
Julkisen liikenteen yhteyksien parantaminen Krossissa ei edellyttäisi isoja muutoksia. Riittäisi, että Fölin runkolinja 7, joka kulkee tällä hetkellä Naantalin kautta Turun keskustaan ja sieltä Kaarinan ydinkeskustaan, jatkaisi matkaa Voivalantietä Saaristotielle ja sieltä Kaarinantietä Krossiin.
– Olemme Kaarinan kaupungille muutamaan otteeseen laskeneet vaihtoehtoja Krossin julkista liikennettä varten, ja tämä on toteutuskelpoisin, kertoo Lauri Jorasmaa Fölistä.
Samalla muutoksella paranisivat reippaasti myös Kaarinan terveyskeskuksen, lukion ja Valkeavuoren koulukeskuksen bussiyhteydet. Terveyskeskus ja koulut olisivat aiempaa paremmin yhteyksissä paitsi Krossiin myös Hovirintaan, Piispanristille ja Turkuun.
Kaarina ei kuitenkaan ole tarttunut tilaisuuteen. Syynä on hinta: Lisäkustannuksia tulisi vuodessa 340 000 euroa.
Tosin tätä summaa pienentäisivät lipputulot. Mikäli ihmiset innostuisivat kulkemaan bussilla Krossiin saman verran kuin keskimäärin koko Kaarinassa, käytännössä Krossin koukkaus rokottaisi Kaarinan kukkaroa 135 000 eurolla.
Poliitikot eivät ole ottaneet kantaa
Fölin runkolinjan laajentamista Krossiin on viimeksi selvitetty Kaarinassa vuosina 2016 ja 2017. Tuolloin linjattiin, että busseja ei tarvita.
– Virallista päätöstä ei ole selvitysten ja keskusteluiden pohjalta tehty. Todettiin, ettei asiaa viedä poliittisten päättäjien käsittelyyn, koska mahdollisesta muutoksesta syntyviä merkittäviä lisäkustannuksia ei voida pitää perusteltuina, taustoittaa Kaarinan hankinta- ja logistiikkapäällikkö Jonas Nordberg.
Mukana keskusteluissa olivat tuolloin Kaarinan kaupunki, Kaarinan Kehitys, Föli-toimisto ja Krossissa toimivia yrityksiä. Silloin koettiin, että matkustajamäärä Krossiin jäisi liian pieneksi.
Yhteensä Kaarinan Föli-kustannukset ovat tällä hetkellä 2,6 miljoonaa euroa, joista lipputulojen jälkeen jää maksettavaksi noin miljoona euroa vuodessa.
K-linjoista vähänlaisesti apua
Jonas Nordberg huomauttaa, että vaikka nykyiset bussivaihtoehdot Krossiin eivät ole nopeita, julkista liikennettä Krossiin on kuitenkin tällä hetkellä olemassa.
Krossin kautta tosiaan kulkee kaupungin sisäisiä K-linjoja. Siinä, missä Fölin 7-reitin aikataulut ja reitit selviävät parilla klikkauksella ja kyytiin pääsee parinkymmenen minuutin välein, K-linjoista selvän ottaminen ja niillä kulkeminen vaati Kaarina-lehden testausten perusteella aikaa ja joko epätoivoa tai syvää intohimoa julkiseen liikenteeseen.
– Minulla on työntekijä ollut kaksi vuotta töissä, ja viime viikolla ensimmäisen kerran aikataulut sopivat niin, että hän pääsi töihin bussilla, sanoittaa Tiina Hellsten.
K-linjat on rakennettu ensisijaisesti koulukyytejä varten. Jos haluaa Krossin työ- tai asiointimatkalla tukeutua K-linjaan, on varauduttava vaihtoihin 110-tiellä tai Kohmossa sekä siihen, että matkalla Hovirinnasta Krossiin täytyy koukata Turun kautta.
– Pienimuotoinen palvelu saa vain harvoin ihmisjoukkoja liikkeelle, muistuttaa lisäksi Lauri Jorasmaa Fölistä.
Rakennemalli havittelee runkolinjaa Krossiin
Yksi vaihtoehto nykyisessä tilanteessa on yhdistää bussimatkaan tavallista pidempi kävely. Uudenmaantiellä kulkee tiheästi linja-autoja, ja sieltä on Krossin pääristeykseen 1,5 kilometriä. Kävelymatka on kohtuullinen, mutta normaalina bussipysäkkien vaikutusalueena pidetään 600 metriä.
Pääkalloliukkailla ja räntäsateessa puolentoista kilometrin kävelymatka on sen verran ikävä urakka ja vie bussimatkan kanssa niin paljon aikaa, että ilman autoa olevat asiakkaat ja työntekijät hakeutuvat mieluummin muualle.
Turun kaupunkiseudun rakennemallissa 2035, joka valmistui kymmenen vuotta sitten, haviteltiin Fölin runkolinjan parannusta Krossiin vuoteen 2025 mennessä. ”Työvoimavaltaisempien korkean teknologian alueiden sijoittamisessa painottuvat nopeat henkilöliikenneyhteydet muualle maahan sekä työvoiman saavutettavuus hyvien joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksien avulla”, rakennemallissa perusteltiin. ”Sujuvat tavara- ja henkilöliikenteen yhteydet kaupunkiseutujen välillä ja kansainvälisesti ovat keskeisiä kilpailutekijöitä alueiden ja kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa.”
Toistaiseksi Krossiin kuljetaan kuitenkin autolla.
