Kaarinan kaupunki haluaa kannustaa tänä kesänä muitakin nuoria yrittäjyyteen. Perinteisten kesätyöpaikkojen lisäksi Kaarina tarjoaa ensimmäistä kertaa nuorille 400 euron arvoisia yrittäjyysseteleitä.
Seteli on tarkoitettu vuosina 2002–2007 syntyneille nuorille, jotka työllistävät itsensä vähintään kuukauden ajan kesällä.
Seteleitä on jaossa kymmenen kappaletta, ja tuen saajat valitaan hakemusten perusteella. Hakuaika on käynnissä ja jatkuu 1. toukokuuta asti.
Ainutlaatuinen kokeilu
Kaarinan Kehityksessä yritysasiamiehenä työskentelevä Ritva Lindström kertoo, että idea yrittäjyysseteleihin tuli piikkiöläiseltä yrittäjältä Päivi Lehtovaaralta .
– Tällaista kokeilua ei ole meidän tietojemme mukaan muualla, Lindström sanoo.
Hänen mukaansa yrittäjyyskasvatus on yksi Kaarinan Kehityksen tehtävistä ja kaarinalaisia nuoria halutaan tukea yrittäjyyteen. Yrittäjyysseteliä pilotoidaan tämän kesän ajan ja katsotaan, miten nuoret ottavat sen vastaan.
– Hyvän yritysidean voi löytää muun muassa omasta harrastuksesta tai muusta osaamisesta. Se voi olla esimerkiksi ruohonleikkuutta, siivousta, voi pitää kahvilaa tai myydä esimerkiksi IT-palveluita. Mielikuvitus on rajana. Hakulomake löytyy Kaarinan Kehityksen sivuilta ja siitä voi lähteä liikkeelle, Lindström opastaa.
Nuori yrittäjä voi hyödyntää yrityssetelin esimerkiksi oman yrityksensä investointeihin, palvelumaksun alentamiseen tai markkinointiin. Tuen avulla nuori yrittäjä voi testata oman yritysideansa toimivuutta. Yritykseen tehdyt investoinnit saa pitää itsellään yritystoiminnan jälkeen.
Netissä on Lindströmin mukaan saatavilla paljon tietoa yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista. Tarvittaessa voi olla yhteydessä Kaarinan Kehityksen tai Turku Science Parkin yritysasiamiehiin.
Opettavainen kokemus
Lukiossa opiskelevan Camilla Pohjolan mielestä yritystoiminnan aloittaminen oli loppujen lopuksi yllättävän helppoa, vaikka se tuntui aluksi monimutkaiselta. Hän perusti yrityksensä 4H-yhdistyksen kautta.
Ennen yrityksen perustamista Pohjolan piti käydä 4H-yhdistyksen järjestämä yrittäjyyskurssi. Yritysidean terävöittämiseen hän sai apua vanhemmiltaan.
Pohjolalle jäi kesästä positiiviset muistot, vaikka asiakkaita ei ollut niin paljon kuin hän odotti. Yrittämisestä kiinnostuneita nuoria hän kannustaa kokeilemaan rohkeasti omaa ideaa.
Pohjolan mielestä yrittämisessä parasta oli se, että sai itse määritellä omat työaikansa ja suunnitella päivänsä.
– Jos voisin tehdä kaiken uudestaan, panostaisin huomattavasti enemmän markkinointiin ja miettisin tarkemmin kohderyhmää. Yrittäisin keksiä, mitä sellaista voisin tarjota juuri sille tietylle kohderyhmälle, mitä muut eivät tarjoa, hän miettii.
Camilla ei aio jatkaa venevuokrausta enää tulevana kesänä, vaan on hakenut kesätöitä muualta. Tulevaisuudessa yrittäjyys ei kuitenkaan ole täysin poissuljettu ajatus.
– Haluaisin päästä lukion jälkeen opiskelemaan lääkikseen tai insinööriksi. Jos päädyn opiskelemaan insinööriksi, silloin yrittäjyys voisi olla yksi vaihtoehto.
Nuorten yrittäjyysseteli on haettavissa 1.5. asti. Linkki hakemukseen löytyy Kaarinan kehityksen verkkosivuilta osoitteesta www.kaarinankehitys.fi
Kevytyrittäjyys ei vaadi y-tunnusta
Kevytyrittäjyys on yksi tapa kokeilla yrittäjyyttä. Myyntineuvoja Marianne Sinkkonen laskutuspalvelu FREE.fi -nimisestä yrityksestä kertoo, että kevytyrittäjäksi voi ryhtyä ilman y-tunnusta ja paperisotaa.
– Otetaan esimerkiksi nuori, joka on taitava leipomaan kakkuja ja haluaisi myydä niitä myös muille. Hän rekisteröityy verkkosivuillemme ja liittää sinne kuvan verokortistaan ja yhteystietonsa. Tämän jälkeen hän voi alkaa tehdä töitä. Keikan jälkeen hän ilmoittaa meille, mitä tehtiin, kenelle ja mihin hintaan, Sinkkonen kuvailee.
FREE huolehtii kevytyrittäjän puolesta paperitöistä, kuten asiakkaiden laskuttamisesta sekä vähentää palkkiosta verot ja mahdolliset muut kulut. Loppusumma eli palkka maksetaan kevytyrittäjän tilille.
FREEn lisäksi Suomessa toimii useita muitakin laskutuspalveluyrityksiä, kuten Ukko.fi, Pooli ja Eezy. Niihin rekisteröityminen on yleensä ilmaista, mutta korvaukseksi kevytyrittäjä maksaa jokaisesta laskutuksesta palvelumaksun, jonka suuruus vaihtelee. Esimerkiksi FREEssä palvelumaksu on 4 prosenttia.
Kevytyrittäjyys on Sinkkosen mukaan erityisesti nuorille hyvä mahdollisuus testata omaa liikeideaa ja hakea oppia yrittäjyydestä.
– Kevytyrittäjyydestä on sitten helppo jatkaa toiminimiyrittäjäksi, kun yritys kasvaa. Mikäli oma liikeidea ei kannakaan, kevytyrittäjänä on helppo lopettaa toiminta. Kevytyrittäjyys ei vaadi niin suurta sitoutumista kuin toiminimi- tai osakeyhtiöyrittäjyys.
Vaihtoehto, joka yleistyy
Kevytyrittäjyyden suosio on noussut viime vuosina huimasti. Uusityö ry:n tilaston mukaan Suomessa oli vuosi sitten jopa 217 000 kevytyrittäjää, joista osa tekee töitä satunnaisesti. FREEn listoilla on Sinkkosen mukaan 25 000 käyttäjää, joista noin 9 000 työskentelee säännöllisesti.
Suurin osa heille rekisteröityneistä kevytyrittäjistä työskentelee Sinkkosen mukaan ruokalähetteinä. Paljon on myös siivous- ja rakennusalan ammattilaisia, jotka tekevät töitä useille eri firmoille.
– Kevytyrittäjyys sopii useille eri aloille. Vain ne alat, jotka ovat luvanvaraisia, eli taksi-, sähkö- sekä sosiaali- ja terveysala, ovat poissuljettuja kevytyrittäjyydestä. Toiminimi on näille oikea tapa toimia ja yrittää, Sinkkonen selventää.
Hän uskoo, että erilaisten yrittäjien määrä tulee tulevaisuudessa lisääntymään Suomessa, ja siksi yrittäjyydestä pitäisi puhua nykyistä enemmän esimerkiksi kouluissa. Yrittäjyys nähdään hänen mielestään turhaan peikkona, sillä on monenlaisia tapoja toimia yrittäjänä.
– Minun missioni on päästä puhumaan kevytyrittäjyydestä oppilaitoksille. Tavoitteemme on innostaa ja motivoida nuoria käyttämään omaa osaamistaan ja laatimaan liikeidea, joka kantaa heitä aktiiviseen elämään yhteiskunnassa. Ehkä saisimme muutaman syrjäytymisvaarassa olevan nuoren mukaan työelämään ja löytämään omat vahvuutensa.