Vastaanottokeskus on pyytänyt SPR:n Kaarinan osastolta apua asuntojen varustamisessa. Kahden ensimmäisen asunnon kalustaminen aloitettiin Ukraina-projektin yhteyshenkilön Marja-Helena Salmion mukaan viime viikon lopulla. Työ jatkuu tällä viikolla.
SPR:n Kaarinan osasto pyysi Facebookin kautta kaarinalaisilta apua asuntojen varustamisessa. Suurin tarve on hyväkuntoisille keittiö- ja ruokailuvälineille. Ihmisten auttamishalu saa Salmion lähes kyyneliin.
– Puhelin on soinut jatkuvasti sen jälkeen, kun julkaisimme Facebook-ilmoituksen. Yhdessä vuorokaudessa tuli toistakymmentä yhteydenottoa. Tuntuu ihanalta, että meillä on niin paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita lahjoittamaan tavaroita ja myös tulemaan auttamaan kalusteiden kantamisessa, Salmio kiittelee.
SPR:n Kaarinan osastolla on pieni tavara- ja kalustevarasto Hovirinnassa. Varastossa olevat tavarat eivät Salmion mukaan kuitenkaan riitä seitsemän asunnon kalustamiseen. Sänkyjä on onneksi saatu lahjoituksena Toivonlinnasta ja pöytiä ja tuoleja Piikkiöstä. Myös puhtaille matoille ja verhoille olisi käyttöä. Sen sijaan vaatteita ei tällä hetkellä pystytä ottamaan vastaan.
Sota avasi silmät
Piikkiöläinen Merita Laine oli yksi monista vapaaehtoisista auttajista, joka tuli perjantaina auttamaan tavaroiden kantamisessa. Laine kertoo, ettei ole SPR:n jäsen, vaan tuli paikalle auttamisenhalusta ja tuomaan keittiövälineitä.
– Ukrainan sota on herättänyt monenlaisia tunteita. On hämmentävää, että tällaista voi tänä päivänä tapahtua.
Meneillään oleva sota ei kuitenkaan pelota Lainetta.
– Tietysti terve järki pitää olla, mutta olemme kuitenkin aika kaukana sodasta. Se hyvä puoli tässä on, että suomalaiset ovat vihdoin heränneet varautumaan poikkeustilanteisiin, kuten pitkiin sähkökatkoihin, Kaarinan VPK:n toiminnassa mukana oleva nainen näkee.
SPR:n Kaarinan osasto auttoi asuntojen varustamisessa myös vuoden 2015 pakolaiskriisissä. Tilanne on tällä kertaa kuitenkin hieman erilainen, sillä tuolloin asuntoihin sijoitettiin Turun vastaanottokeskuksessa olleita pakolaisia. Nyt vuokratut asunnot toimivat Turun vastaanottokeskuksen alaisena asuntopohjaisena vastaanottoyksikkönä.
Marja-Helena Salmio arvelee, että ensimmäiset perheet pääsevät muuttamaan asuntoihin todennäköisesti ensi viikolla.
– Meillä ei ole tietoa perheistä, jotka asuntoihin muuttavat. Suurin osa on varmasti äitejä ja lapsia. Tiedossa ei myöskään ole, miten pitkään asuntoja tarvitaan. Osa tulijoista on Suomessa vain hetken aikaa, mutta osa jää mahdollisesti pysyvästi.
Ihmisten auttamishalu näkyy siinäkin, että SPR:n Kaarinan osastoon on liittynyt alkuvuoden aikana 30 uutta jäsentä, mikä on tuplasti enemmän kuin viime vuonna. Uusien vapaaehtoisten joukosta löytyy Salmion mukaan myös venäjän kieltä osaavia ja tällä hetkellä mietitään, miten osasto voisi auttaa ukrainalaisia kotoutumaan uuteen ympäristöön.
– Meillähän on esimerkiksi Hovirinnan koululla ruokajako. Siitä olisi varmasti apua alkuvaiheessa näille ihmisille, kunhan vain saamme ruokajaosta tiedon heille, Salmio pohtii.
Päiväkodeista vastaanottokeskuksia?
Myös Kaarinan kaupunki on selvittänyt mitkä kaupungin omistamista rakennuksista olisi tarvittaessa muutettavissa majoituskäyttöön. Selvitys oli viime viikolla esillä Kaarinan kaupunginhallituksen kokouksessa.
Johtavan sosiaalityöntekijän Salla Salmenniemen mukaan maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, että se tulee lähettämään kaikille Suomen kunnille selvityspyynnön hätä- ja tilapäismajoitukseen sopivista tiloista.
Kaarinan kaupungin tyhjillään olevat tilat ovat pääasiassa myyntiä tai purkua odottavia, vanhoja päiväkoti- ja toimistorakennuksia. Kaupunginhallituksessa esillä olleessa selvityksessä on mainittu Piikkiössä sijaitseva Salvelan kartano, Littoisten päiväkodin käytössä ollut Furubergin kiinteistö, Piikkiön yhtenäiskoulun vanha asuntola ja Kuovinkadun päiväkoti.
Mikään tiloista ei sovi sellaisenaan majoituskäyttöön, vaan pakolaisten vastaanottaminen edellyttäisi muutostöitä. Useimmissa kiinteistöissä haasteena ovat puutteelliset tai kokonaan puuttuvat peseytymis- ja ruuanvalmistustilat.
Kaarinassa Hovirinnan koulussa aloitettiin viime viikolla valmistava opetus Ukrainasta tulleille lapsille, mutta päivähoidossa ei ole vielä ukrainalaislapsia eikä hakemuksiakaan ole tullut.
– Voimme ottaa lapsia heti avoimen varhaiskasvatuksen piiriin. Lasten sijoittelu varhaiskasvatukseen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon tapahtuu keskitetysti palveluohjauksen kautta. Pyrimme sijoittamaan lapset varhaiskasvatukseen omille asuinalueilleen, varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen kommentoi.
