Hulkkiossa asuvien Pirita Outisen ja Heidi Koskisen tuleville ekaluokkalaisille osoitettiin lähikouluksi Rungon koulu, jonne molemmilla on noin neljän kilometrin kävelymatka. Vanhemmat olisivat halunneet lapsensa Valkeavuoren kouluun, jossa lasten isosisarukset käyvät koulua. Myös koulumatka Valkeavuoreen olisi lyhyempi ja turvallisempi.
– Lapseni esikouluryhmästä kaikki muut lapset menevät Valkeavuoreen ja koulun opettaja on käynyt esittäytymässä ryhmälle. Tuntuu todella pahalta, että pienen ekaluokkalaiseni pitäisi mennä ensi syksynä yksin kouluun, josta hän ei tunne ketään. Mitä tekee lapsen kehitykselle, että hänet erotetaan ryhmästä, jossa hän on käynyt koko päiväkoti- ja esikouluvuotensa? Outinen kysyy.
Koulurajojen piirtäminen uusiksi on seurausta siitä, että koulupaikat ovat kortilla koko Kaarinassa. Somekeskustelusta käy ilmi, että Piispanlähteen koulun lähellä asuvia lapsia on ohjattu Hovirinnan kouluun ja Hovirinnan koulun lähellä asuvia Valkeavuoreen. Kilometrin päässä Rungon koulusta asuville lapsille on osoitettu koulupaikka Piikkiön yhtenäiskoulusta.
Hulkkion osalta uusi raja kulkee naisten mukaan Hulkkiontiessä. Outiset asuvat kirjaimellisesti väärällä puolella tietä. Jos heidän talonsa sijaitsisi tien toisella puolella, tuleva ekaluokkalainen pääsisi esikoisen tavoin Valkeavuoreen.
– Paineen tasaaminen tällä tavoin ei tunnu loogiselta. Kärjistetysti jonkun muun lapsi ei pääse Rungon kouluun, vaikka haluaisi ja kuuluisi, koska meidän lapsemme osoitetaan sinne, vaikka emme sinne perustelluista syistä haluaisi, Outinen sanoittaa.
Valtuustoaloite ja adressi
Netissä kiertää Outisen käynnistämä adressi, jossa vaaditaan oppilasalueiden palauttamista ennalleen ja sisarusperiaatteen noudattamista. Adressissa oli maanantaina lähes 340 allekirjoitusta. Adressi on tarkoitus luovuttaa Kaarinan kaupunginvaltuustolle ennen seuraavaa kokousta.
Allekirjoittaneiden suuri määrä on vanhempien mielestä osoitus siitä, että koulualuejaot ja niiden tuomat ongelmat koskettavat huomattavaa määrää kaarinalaisia. Eivät pelkästään nyt koulunsa aloittavia, vaan myös kaikkia tulevia koululaisia
– Monet perheet ovat valinneet asuinpaikan sen perusteella, mihin kouluun lapsensa haluavat. Kaarinassa ei voi luottaa siihen, että lapsi pääsisi lähimpään kouluun tai että edes sisarukset pääsisivät samaan kouluun, Koskinen huomauttaa.
He ovat sitä mieltä, ettei uusissa linjauksissa toteudu lapsen etu, vaikka uudessa, 1.8. voimaan tulevassa perusopetuslain lisäyksessä todetaan, että lapsen etu on huomioitava aina perusopetusta järjestäessä.
– Lapsen edun mukaista olisi, että hän pääsisi sisaruksensa kanssa samaan kouluun ja että hänen turvallinen, sosiaalinen ympäristönsä ei muuttuisi, koska koulun aloitus on muutenkin suuri mullistus lapsen elämässä, Koskinen toteaa.
Outinen toivoo kaarinalaisilta päättäjiltä pikaisia toimia niin tilojen kuin henkilöstön resursointiin, jotta lasten siirtäminen paineen purkamisen varjolla voidaan lopettaa. Hän ihmettelee, miksei Valkeavuoren kouluun voitaisi hankkia ekaluokkalaisia varten yhtä uutta parakkia niin, että kaikki halukkaat pääsisivät kouluun ja ryhmät saataisiin järkevän kokoisiksi.
Myös Kaarinan Vihreät on kritisoinut koulupaikkapäätöksiä. Vihreiden valtuutettu Päivi Huhtanen teki runsas viikko sitten valtuustoaloitteen, että Kaarina ottaisi käyttöön sisarusperiaatteen oppilaaksiotossaan. Huhtanen työskentelee itse opettajana.
– Muutimme perheemme kanssa Turusta Kaarinaan juuri lapsiystävällisyyden takia. Ymmärrän, että oppilaaksiottoalueita joudutaan välillä tarkistamaan, mutta jopa Turussa pystyi kokemusteni mukaan luottamaan siihen, että sisarukset pääsevät samaan kouluun. Sisarusperiaate on perheiden kannalta oikeudenmukainen ja tuo tukea ja turvaa arjen pyörittämiseen.
Uusikaan koulu ei riitä?
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus hakea myös muuhun kuin hänelle osoitettuun lähikouluun. Outinen ja Koskinen ovat hakeneet lapsilleen toissijaista koulupaikkaa Valkeavuoresta. Heidän mielestään yksittäiset lapset joutuvat nyt väestönkasvun maksumiehiksi, koska kaupunki ei ole kyennyt ennakoimaan riittävästi.
– Lähikoulupäätöksiä tehdään mielivaltaisesti, eikä perheille anneta mitään muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua tai valittaa Aluehallintovirastoon. Tosiasiallisia vaikuttamisen tai valinnan mahdollisuuksia ei perheellä ole.
Rehtorit eivät tee lähikoulupäätöksiä, mutta he voivat myöntää toissijaisen koulupaikan lautakunnan antamissa raameissa. Valkeavuoren yhtenäiskoulun rehtori Kaj Kanervavuori kertoo saaneensa neljä toissijaista koulupaikkahakemusta 1. luokan osalta ja peräti kymmenkunta hakemusta 7. luokan osalta.
– Ekaluokkalaisten kohdalla maksimioppilasmäärä on 25 oppilasta luokassa. Sen yli en voi kävellä. Uusia ryhmiä en taas voi perustaa, koska väistötilat eivät kerta kaikkiaan annan myöden.
Valkeavuoren koulun kohdalla tilanne johtuu osittain uuden koulun viivästymisestä. Isompana syynä taustalla on kuitenkin alueen kaavoittaminen ja voimakas väestönkasvu.
– Muistan viime tai edellisvuodelta perheen, jonka olohuoneen ikkunasta näkyi Valkeavuoren koulu, mutta perheelle oli osoitettu toinen koulu lähikouluksi. Kyllä se hurjalta tuntuu, Kanervavuori myöntää.
Mikäli Kaarinan kasvu jatkuu, uusi koulukaan ei ratkaise ongelmaa.
– Olen rehtorina yrittänyt tuoda päättäjille esille, että se oppilasmäärä, mikä on laskettu uuteen kouluun, ei tule tällä kasvuprosentilla ja kaavoituksella riittämään. Uusi koulu jää hyvin nopeasti pieneksi. Suoraan sanottuna olen huolissani!
Kaarinan kouluihin kohdistuu ennen näkemätön paine
Kaarinassa aloittaa ensi syksynä koulun runsaat 400 ekaluokkalaista. Jos Kaarinassa on aiemmin totuttu siihen, että kouluissa on ollut tilaa, niin tilanne on nyt muuttunut. Johtavan rehtorin Emmi Virtasen mukaan Kaarinan kouluissa on Piikkiön yhtenäiskoulua ja Niemenkulmaa lukuun ottamatta kovin täyttä, eikä tilanne näytä helpottavan ennen kuin Valkeavuoren ja Piispanlähteen uudet koulut aikanaan valmistuvat.
Lain mukaan kunnan pitää osoittaa jokaiselle lapselle lähikoulu, joka on mahdollisimman lyhyen ja turvallisen matkan päässä. Lähikoulu ei Virtasen mukaan kuitenkaan aina tarkoita fyysisesti lähintä koulua.
– Lähikoulupäätöksiä tehdessä meidän on täytynyt tarkastella koko 400 koulutulokkaan joukkoa, että miten koulupaikat jaetaan yhdenvertaisesti niin, että kaikilla olisi kohtuullinen matka kouluun. Emme voi suosia jotakin lasta muiden kustannuksella, Virtanen avaa palapeliä.
Paineen tasausta
Aiemmin Kaarinassa oli oppilaaksiottoalueena koko Kaarina. Tilanteen selkiyttämiseksi Kaarina on jaettu tänä vuonna koulualueisiin. Esimerkiksi Littoisten alueella on kaksi koulua: Kotimäen koulu ja Auranlaakson koulu.
Huoltajille näkyvin muutos on, että kouluun ilmoittautuessa he saavat toivoa, mihin alueen kouluista haluaisivat mieluiten lapsensa.
– Korostan, että vanhemmat eivät saa nytkään valita, mutta he voivat esittää toiveen. Tällä tavalla olemme saaneet tasattua esimerkiksi Kotimäen kouluun kohdistuvaa painetta, kun osa huoltajista on halunnutkin lapsensa Auranlaakson kouluun, Virtanen selittää.
Närkästystä on aiheuttanut, että joillakin alueilla, kuten Hulkkiossa, vaihtoehdoksi on tarjottu vain yksi koulu. Tältäkin alueelta on Virtasen mukaan mahdollisuus hakea toissijaista koulupaikkaa muualta.
Jos luokissa on tilaa, toissijaiset hakijat pitää ottaa vastaan. Paikkojen panttaaminen esimerkiksi alueelle muuttavia lapsia varten on Virtasen mukaan laissa kielletty.
– Tilanne elää aina keväisin. Esimerkiksi nyt jouduimme perustamaan Piispanlähteen koululle yhden ylimääräisen ekaluokan, koska tulijoita oli niin paljon. Pystyimme ottamaan sinne kaikki toissijaiset hakijat, mikä on voinut vapauttaa paikkoja joistain muista kouluista. Myös Rungon kouluun ovat mahtuneet kaikki toissijaiset hakijat.
Yhtenä tavoitteena koulupaikkapäätöksiä tehdessä on ollut tehdä ryhmistä mahdollisimman saman kokoisia.
Viime vuonna 1. luokat olivat Virtasen mukaan esimerkiksi Kotimäen koulussa todella suuria.
– Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus sellaiseen opetusryhmään, jossa aikuisilla on riittävästi aikaa kohdata heidät.
Koulupolut kuntoon
Sisarusperiaatetta koskeva valtuustoaloite on Virtasen pöydällä. Aloitetta ei ole vielä käsitelty, mutta hän arvelee, ettei Kaarinassa ole nykytilanteessa mahdollista taata, että sisarukset pääsisivät samaan kouluun.
Virtanen kiinnittäisi ennemmin huomiota lasten koulupolkuihin niin, että tietty esikoulu johtaisi aina tiettyyn kouluun. Tämän eteen tehdään hänen mukaansa työtä, kuten muutoinkin esi- ja perusopetuksen yhtenäistämiseksi.
Entä mitä Virtanen sanoisi perheelle, jonka lapsi joutuu ensi syksynä aloittamaan koulun eri koulussa kuin kaverinsa?
– Näen, että aikuisilla on silloin suuri rooli, että koulun aloitus onnistuu. On tärkeää, kuten muulloinkin, pitää huolet aikuisilla. Vanhempien ja koulun henkilökunnan tehtävä on rohkaista ja tukea lasta siinä, että hän saa koulusta uusia kavereita ja kiinnittyy kouluympäristöön.
