Kuusistonsalmen alkuperäinen silta kesti vain parisenkymmentä vuotta

0
Kuva Kuusistonsalmen vanhimmasta sillasta löytyy Keksintöjen kirja -sarjasta. Sarja ilmestyi 1930-luvulla, ja siihen kuului yhdeksän osaa. Kirja oli alun perin kirjoitettu Ruotsissa, mutta siihen oli lisätty kuvia suomalaisista keksinnöistä.

Kuusistonsalmen nykyinen silta ei ollut ensimmäinen laatuaan. Kuusistonsalmeen oli myös 1930-luvun alussa rakennettu silta.

Salmen vanhimmasta sillasta tiedetään vähänlaisesti, samoin siitä, miksi se päätettiin lyhyen ajan sisällä korvata uudella. Kuva sillasta löytyy kuitenkin vuonna 1932 julkaistusta Keksintöjen kirja -sarjan Tiet ja maakulkuneuvot -teoksesta.

Kirjassa ei kerrota sillasta paljoa, mutta kuvatekstin mukaan silta edusti silloisessa Suomessa usein käytettyä leveälaippaista rautapalkkisiltaa. Lisäksi Kaarina-Seuralla on kaksi kuvaa vanhasta sillasta.

Ensimmäisen sillan paalutuksen jäännöksiä on vielä jäljellä salmessa merenpohjassa, nykyisen sillan kannatintolppien välissä.

Luultavasti silta jäi liian pieneksi



Kuusistonsalmen nykyisen siltaprojektin projektipäällikkö Matti Kiljunen Varsinais-Suomen Elystä arvelee, että alkuperäinen silta kävi liian pieneksi.

– Vanhojen ilmakuvien perusteella ensimmäinen silta oli selvästi nykyistä kapeampi, ehkä puolet siitä. Lisäksi Empoon tuli asutusta nopeasti sotien jälkeen, ja rakennustarvikkeitten kuljetukset olivat saattaneet rasittaa siltaa. Vielä sota-aikanahan kuorma-autojen kantavuus oli vain kolmisen tonnia, minkä jälkeen niiden paino alkoi nopeasti kasvaa, hän kertoo.

Parinkymmenen vuoden ikäisenä silta olisi joka tapauksessa tarvinnut remonttia.

– Voi hyvin kuvitella, että kapean, kantavuudeltaan vanhanaikaiseksi jääneen ja muutenkin kallista huoltoa kaivanneen sillan osalta päädyttiin rakentamaan uusi.

Kiljunen toivoi löytävänsä kuusistolaisilta muistoja siitä, miten liikenne Kuusiston ja mantereen välillä hoidettiin nykyistä siltaa rakennettaessa. Vuonna 1958 valmistunut ja nykyään käytössä oleva silta ilmaantui suoraan 1930-luvun sillan kohdalle, joten alkuperäinen silta ei voinut olla rakennustöiden aikana käytössä.

Kaarinan Oppaiden puheenjohtaja Tuukka Alhosella tämä tieto onkin. Hän oli rakennustöiden aikaan parikymppinen ja kulki kadettikoulusta vanhempiensa luokse Kuusistoon.

– Väliaikainen puusilta oli varsinaisen sillan Hovirinnan puolella. Sillä kohdallahan meni siihen aikaan sekä Kuusiston että mantereen puolelta tie rantaan. Nykyään Kuusiston puolelta tämä ei enää onnistuisi, Alhonen kommentoi.

Väliaikainen silta oli hyvin matala. Lisäksi Alhonen kertoo, että nykyistä Kuusistonsalmen siltaa rakennettaessa tehtiin myös louhos mantereen puolella. Aiemmin tie oli noussut Papinholman mäkeen.

”Siltatyömaa ei huolestuta”



Keksintöjen kirjan kuvasta vinkkasi Kaarina-lehdelle Kuusistossa asuva Raimo Vuorinen, joka on syntynyt pari vuotta ennen nykyisen sillan valmistumista. Hän muutti Kuusistoon lapsena ja asuu nykyään vanhempiensa rakentamassa talossa.

Yhteensä hän ja hänen perheenjäsenensä kulkevat päivittäin kuutisen kertaa Kuusistonsalmen sillan yli.

Tuleva siltatyömaa, jossa Kuusistonsalmi saa kolmannen siltansa, ei perhettä arveluta. Vaikka sillan uusiminen ruuhkauttaisi tietä, Saaristotien ruuhkat ovat joka tapauksessa toista luokkaa kuin Vuorisen puolison, Sommai Sermwisetin kotimaassa Thaimaassa. Empossa pahimpana ongelmana on ollut vain se, että ennen kuin liikennevalot rakennettiin Saaristotielle Puistotien risteykseen, pääväylälle oli vaikea päästä.