– Olen itsekin huomannut toivovani, ettei tilanne ajaudu siihen, että suojatiloille tulisi tällaista kriisiajan käyttöä. Suojatilat ja niiden varusteet voivat tosin turvata veden jakelua tai perustarpeita myös muissa häiriötilanteessa, FinnFortin liiketoimintajohtaja Lauri Pasola toteaa.
FinnFort-väestönsuojat ovat kaarinalaisen Suomen Turvakauppa Oy:n brändi. Väestönsuojamarkkinoille oli joitakin vuosia sitten syntynyt yrityskauppojen myötä monopoli, ja Turvakaupassa huomattiin mahdollisuus murtautua markkinoille. Jo aiemmin yrityksellä oli laaja verkosto väestönsuojavarusteiden myynnin asiakkaita.
Väestönsuojien rakentamista vältelty
Väestönsuojan rakentamisvelvoite määräytyy rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja henkilömäärän mukaan. Kaikissa kiinteistöissä ei siis ole väestönsuojaa, eikä kaikille kuntalaisille varattu omaa suojapaikkaa.
– Rakentajat saattavat palastella tontteja siten, etteivät väestönsuojaan vaadittavat neliömetrit täyty, jolloin suojaa ei tarvitse rakentaa. Nämä eurot halutaan ennemmin saada katteeseen, ja niin kauan kuin kunnat eivät tee sitovia tonttijakoja, tätä pykälää kierretään, Kaarinan johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä pohtii.
– Kevyitä väestönsuojia ei välttämättä olekaan rakennettu niin paljon kuin lainsäätäjä on ajatellut, hän jatkaa.
Oman väestönsuojan saa hankkia
Väestönsuojat on tarkoitettu nimenomaan ulkoista uhkaa vastaan, käytännössä sotatilaa tai vastaavaa kriisiä ajatellen. Toisin kuin ehkä usein kuvitellaan, se ei tarjoa suojaa yllättävissä tilanteissa, kuten kaasu- tai ydinvoimalaonnettomuuksissa.
Väestönsuoja laitetaan käyttö- ja suojautumiskuntoon 72 tunnin kuluessa viranomaismääräyksestä, ja rauhanaikana tilat palvelevat yleensä muussa käytössä, kuten varastoina. Myös ilmanvaihto on normaalioloissa sama kuin kiinteistön muissakin tiloissa.
Voisiko nykyinen maailmantilanne saada ihmiset rakentamaan väestönsuojia omaehtoisesti? Väestönsuojan saa tietysti rakentaa, vaikka laki ei siihen velvoittaisikaan. Mahdollista siis olisi, että vaikkapa omakotiyhdistys tai pieni taloyhtiö rakentaisi yhteisen suojan jälkikäteen.
– Onhan se aika harvinainen lähtökohta, mutta ihan mahdollista toteuttaa esimerkiksi erillisenä johonkin piha-alueelle. Tällaiset suojat ovat kuitenkin pinta-alaltaan suhteellisen pieniä. Uskon, että kunnissa kyllä löytyy joustoa, vaikka rakennusoikeus olisikin jo kokonaisuudessaan käytetty, rakennustarkastaja Jukka Latokylä toteaa.
Sellaisissa rakennuksissa, joihin väestönsuojan rakentamiseen on velvoitettu, ei suojan katsota kuuluvan luvitettuihin neliöihin, vaan rakennusluvan neliömäärä voidaan ylittää väestönsuojan verran.
Kyselyitä yksityisistä väestönsuojista
Vapaaehtoisesti rakennettu väestönsuoja on sekin väestönsuoja. Jos rakennus hyväksytään väestönsuojaksi, sen pitäisi myös tekniikaltaan vastata nykyaikaista väestönsuojaa. Samalla suojaa koskisivat kaikki muutkin säännökset, kuten se, että suojan olisi oltava kunnossa 72 tunnissa viranomaisilmoituksesta. Monet väestönsuojarakentamisen tuotteet edellyttävät myös sertifiointia, jotta voidaan varmistua, että tuotteet kestävät esimerkiksi sirpale- tai paineiskun vahingoittumatta.
Lauri Pasola paljastaa, ettei tällaisesta omaehtoisesta yhteisestä väestönsuojasta ole vielä tullut heille tiedusteluja, mutta yksityisiä väestönsuojia kyllä on Ukrainan sodan sytyttyä kyselty. Tällaista mahdollisuutta miettivät tavallisesti varakkaat ihmiset.
– Meidän toimintamme on kuitenkin sen tyyppistä, että tarvitaan joku tekemään kokonaisurakka, jonka osana teemme tämä väestönsuojapuolen. Emme ole esimerkiksi maankaivuun ammattilaisia, Pasola sanoo.
Hän tosin kertoo, että Turvakauppa on tehnyt erillisiäkin väestönsuojia, eikä siis olisi mahdoton ajatus konseptoida jonkin rakennusliikkeen kanssa tällaista väestönsuojaa.
Yhteissuoja paras ratkaisu
Lauri Pasola kertoo, että Kaarinassa väestönsuojien tarkastus on ollut hyvällä mallilla. Kaupungissa väestönsuojat on hänen mielestään hoidettu hyvin moniin naapurikuntiin verrattuna.
– Vaikka taloyhtiö onkin velvoitettu pitämään huolta siitä, että väestönsuoja on kunnossa, riippuu loppupeleissä paljon taloyhtiön hallituksesta, miten asia on hoidettu, Pasola toteaa.
Jukka Latokylä toisaalta toteaa, että päivittämistarvettakin on. Tapauskohtaisesti olisi pohdittava, tuleeko kyseeseen vanhan peruskorjaus vai kokonaan uuden rakentaminen. Kaarinassa on keskustan taloyhtiöiden yhteissuoja, ja Latokylä näkisi yhteissuojat muutenkin järkevämpinä.
– Ehdotin jo vuosia sitten, että olisi fiksuinta, että jätettäisiin pienet rakentamatta ja tehtäisiin isoja yhteishalleja, jotka voisivat palvella erilaisina monitoimitiloina. Tämä olisi parempaa rahankäyttöä kuin rakentaa pieniä joka paikkaan, Latokylä toteaa.
Hän myös painottaa, että ihmisten olisi tärkeää osata myös käyttää väestönsuojaa. Tähän olisi hänen mukaansa syytä järjestää koulutuksia.
– Jos paha tilanne tulee ja istutaan väestönsuojassa kuunnellen patteriradiosta, mitä maailmalla tapahtuu, olisi hyvä osata käyttää väestönsuojan laitteita ja varusteita.
Rakennusliikkeillä nyt jalka jarrulla
Vaikka FinnFort-väestönsuojia on tehty vasta vuodesta 2019, bisnes muodostaa jo noin kaksi kolmannesta Suomen Turvakaupan liikevaihdosta. Vuositasolla väestönsuojia on tehty yli sata kappaletta.
Liiketoimintajohtaja Lauri Pasola kertoo, että kasvua on ollut melkoisesti, mutta niin myös kasvukipuja erityisesti henkilöstöresurssien osalta. Pienessä perheyrityksessä jokainen rekrytointi on iso asia.
Siitä huolimatta, että Suomeen kohdistuva ulkoinen uhka koetaan nyt aiempaa todennäköisempänä, ei väestönsuojia – tai oikeastaan mitään – rakenneta nyt entisellä vauhdilla. Uudisrakentamisessa ei ole nykyisessä markkinatilanteessa positiivista nostetta.
– Rakennusliikkeiltä on tullut sellaista signaalia, ettei uusia jo suunniteltuja projekteja laiteta välttämättä näissä olosuhteissa käyntiin, Pasola sanoo.
Syynä on hänen mukaansa se, että raaka-aineiden hinnat ovat nousseet entisestään eikä projekteja tällä hetkellä oikein osata hinnoitella. Rakennusliikkeet haluavat siis pelata varman päälle.
– Tämä näkyy sitten meidänkin päässämme. Toisaalta väestönsuojavarusteiden myyntiä on ollut nyt enemmän kuin tavallisesti. Niistä on tullut paljon kyselyitä niin taloyhtiöiltä kuin väestönsuojien huoltoja tekeviltä firmoilta. Myös joditabletit loppuivat nopeasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Pasola uskoo, että väestönsuojien kunnostus ja saneeraus tulee lisääntymään. Remontoinnilla yritys voisi kompensoida uudiskohteiden vähenemistä.
– Väestönsuojien kunnostamiseen meillä on edellytykset, vaikka toistaiseksi kohteita on ollut vasta vähän ja pääpaino on ollut uudiskohteissa.
Teksti ja kuvat: Mikko Perttunen
