Siedettävää siitepölyä: Kaarinalainen Eeva Kronqvist aloitti siedätyshoidon tammikuussa

0
Eeva Kronqvist on allerginen muun muassa koivun siitepölylle. Sen kausi ei ole vielä alkanut, toisin kuin lepän.

Kaarinalainen siitepölyallergiasta kärsivä  Eeva Kronqvist sai ensimmäisen siedätyshoitopistoksensa tämän vuoden tammikuussa. Sen jälkeen pistoksia on annettu käsivarteen noin viikoittain.

– Tosin olin kipeänä välillä ja silloin pistoksia ei voitu antaa, mutta nyt käyn taas viikoittain Tyksissä saamassa pistoksen, hän kertoo.

Siitepölyallergian siedätyshoitoa voidaan antaa Kronqvistin saaman hoidon tapaan pistoksina tai päivittäin otettavana kielen alle asetettavana tablettina.

– Minulle kerrottiin, että teho ja vaikutus on sama, mutta jostain syystä tabletti on huomattavasti kalliimpi kuin pistoshoito. Nyt maksan oikeastaan vain käyntikerroista, kun tablettihoito tulisi maksamaan noin tuhat euroa, Kronqvist sanoo.

Lääkkeet lieventävät oireita

Eeva Kronqvistilla todettiin siitepölyallergia viitisentoista vuotta sitten.

– Kävin silloin prick-testissä, koska minulla oli ollut allergisia oireita aiemmin. Siitepölykautena silmäni alkavat kutista, aivastelen ja minulla on vuotavaa nuhaa, hän taustoittaa.

Prick-testissä käsivarsien iholle pistetään eri allergisoivia aineita. Koska Kronqvistin aiemmasta testistä oli jo aikaa, ennen siedätyshoidon aloittamista hän kävi testissä uudestaan.

– Minulla todettiin koirapölyn, lepän, koivun ja timotein allergiat.

Allergiaoireisiin hän syö siitepölykautena päivittäin allergialääkettä.

– Ne eivät vie oireita pois, mutta lievittävät niitä.

Koira-allergia häntä ei puolestaan haittaa, koska hän ei ole päivittäin tekemissä muiden kuin oman koiransa kanssa. Hänen oma koiransa on allergiaa aiheuttamaton australianlabradoodle.

Tauko siitepölyaikana

Eeva Kronqvist toivoo, että voisi tulevaisuudessa elää ilman allergialääkitystä. Niinpä hän hakeutui siedätyshoitoon.

– Sain lähetteen työterveyden kautta. Nyt käyn Tyksissä siedätyshoidossa. Kunhan pistosannos on nostettu maksimitasolle, sen jälkeen voin alkaa saada ylläpitopistoksia ihan Kaarinan terveyskeskuksessa, hän kertoo.

Siedätyshoito toimii siten, että pistokset aloitetaan pienellä annoksella ja niitä annetaan ainoastaan silloin, kun kyseisen aineen siitepölykausi ei ole käynnissä.

– Muuten se olisi liian rajua elimistölle, kun altistusta tulisi sekä siedätyshoidosta että ilmasta, Kronqvist kertoo.

Pistoshoidon annosta nostetaan pikkuhiljaa. Kun maksimitaso on saavutettu, voidaan siirtyä ylläpitopistoksiin, joita annetaan harvemmin.

– Minun oli tarkoitus saada Tyksissä annettavat pistokset valmiiksi ennen lepän siitepölykauden alkamista. Sairastumisen takia niitä ei kuitenkaan voitu antaa, joten joudun nyt jatkamaan hoitoa vielä siitepölykauden jälkeen elokuussa, hän kertoo.

Vielä Kronqvistin saama siedätyshoito ei tehoa, mutta tarkoitus olisi, että parin vuoden päästä hänen allergiaoireensa helpottaisivat hoidon myötä.

– Sitä en sitten tiedä, että onko teho ikuinen, vai pitääkö minun uusia hoito esimerkiksi kolmen, viiden tai kymmenen vuoden päästä, Kronqvist pohtii.

Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys 50 vuotta

Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Varsinainen perustamispäivä on 22.9.1972.

22.9. järjestetäänkin Kaarinassa Vaarniemessä juhlan kunniaksi kaikille avoin ulkoilutapahtuma.

Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistykseen kuuluu 1015 jäsentä tai perhekuntaa ympäri Lounais-Suomen, ja sillä on paljon myös kaarinalaisia jäseniä.

Mikä siedätyshoito?

  • Siedätyshoidolla totutetaan elimistö allergiaa aiheuttavaan aineeseen.
  • Siedätyshoitoa annetaan sellaisen allergisen nuhan ja silmätulehduksen hoitoon, joka ei reagoi riittävän hyvin antihistamiinitabletteihin, nenään sumutettavaan kortisoniin tai silmätippoihin.
  • Siedätyshoidolla hoidetaan paitsi allergista nuhaa ja allergista astmaa, myös ampiais- ja mehiläisallergiaa.
  • Siitepölyallergian siedätyshoito tehoaa 80–90 %:lla potilaista. Teho säilyy useita vuosia hoidon lopettamisen jälkeen. Joillakin oireet palaavat vuosien varrella, mutta harvoin tarvitaan toista hoitojaksoa.
  • Hoitoaika on yleensä kolme vuotta, pistiäisallergiassa viisi vuotta.
  • Siedätyshoitoarvioon voi hakeutua lääkärin lähetteellä perus- tai työterveyshuollosta. Hoitoa saa myös useilla yksityisillä lääkäriasemilla.
  • Lähde: Duodecim, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry