Tuhansien pääsiäismunien Kaarina – Pääsiäiseksi kaarinalaiset ostavat karitsaa, lohta, naudanpaistia ja kanaa

0
Joonas Roine on ollut vuoden verran Kaarinan S-marketin marketpäällikkönä. Hän kertoo, että kaikkein vilkkaimmin pääsiäismunia ostetaan S-marketissa palmusunnuntaita varten. Sen sijaan K-Supermarket Katariinassa ensi viikko eli pääsiäisviikko on munien pääasiallinen ostoajankohta.

– Pääsiäismunien kokonaismenekki on meillä siinä 4000 kappaleen paikkeilla vuodessa, kertoo S-market Kaarinan marketpäällikkö Joonas Roine.

Alle kilometrin päässä sijaitsevassa K-Supermarket Katariinassa vaikuttaisi silmämääräisesti olevan enemmän pääsiäismunien hyllymetrejä kuin S-marketissa, mutta Katariinan kauppias Jari Suojanen ei pysty sanomaan munista lukumääriä.

– Pääsiäismunia on tällä hetkellä 13 hyllymetriä ja hyllykorkeus on kaksi metriä, joten aikamoinen määrä siinä on! Suojanen naurahtaa.

Toisin sanoen kaarina-laiset ostavat pelkästään näistä kahdesta Kaarinan ydinkeskustan ruokakaupasta melkein kymmenentuhatta pääsiäismunaa vuodessa. Yhteensä Kaarinassa on kymmenisen erikokoista ruokakauppaa, joten karkealla matematiikalla voi laskeskella, että kaarinalaiset hankkivat vuodessa vähintäänkin 40 000 suklaamunaa.

Ne syödään käytännössä pääsiäisenä. Vaikka Kinder-munia pidetään valikoimissa ympäri vuoden, muina vuodenaikoina ne päätyvät vain harvoin ostoskärryihin.

Grillikausi alkaa

Pääsiäinen on Suomessa yksi vuoden suurista ruokapyhistä, joulun ja juhannuksen rinnalla, toteavat sekä Joonas Roine että Jari Suojanen. Ihmiset panostavat ruokaan, kutsuvat sukulaisia syömään ja käyttävät paljon vaivaa ja rahaa syömisiin.

– Karitsaa, kalaa, naudanpaistia ja kanaa, luettelevat Roine ja Suojanen sitä, mitä esiintyy ostoskäyttäytymisen perusteella kaarinalaisten ruokapöydässä pääsiäisenä.

Kalaa kuluu ylipäätään jatkuvasti enemmän, käytännössä lohta. Moni savustaa sen kotona itse.

Lisäksi niinä vuosina, kun pääsiäinen on myöhään, kuten tänä vuonna, käynnistyy grillikausi.

– Pääsiäinen on usein ensimmäinen ajankohta keväällä, kun ihmiset pääsevät mökeille niin, että ulkona on mukavaa grillata, miettii Suojanen.

– Lisäksi tankoparsan sesonki alkaa, ja se on aina todella suosittu herkku kevääseen. Samoin yrttejä menee nyt paljon, tietää Roine.

Lihan ja kalan korvaaminen kasviperäisillä tuotteilla ei – ainakaan vielä – ole näkynyt merkittävästi pääsiäisen ostosdatassa.

Mämmiä kuluu Kaarinan S-marketissa parituhatta rovetta vuodessa. Katariinan mämmimenekkiä Suojanen ei pystynyt sanomaan. Perinteisten mämmien lisäksi tarjolla on lakumämmiä.

Lisäksi pääsiäisenä ostetaan paljon rahkaa ja muita leipomiseen tarvittavia aineita.

Enää ei hamstrata

Kauppoja ei nykyään enää suljeta pääsiäisen pyhiksi. Tämä on Joonas Roineen mukaan muuttanut selvästi ihmisten ostoskäyttäytymistä.

– Ruuhkat ovat tasoittuneet, eivätkä ihmiset hamstraa pääsiäiseksi suuria määriä. Ihmiset käyvät hakemassa kaupasta ruokaa sitä mukaa, kun sitä menee. Tämä on helpottanut meidänkin työtä, kun asiakasvirta on tasaisempaa.

Sen sijaan menekin ennakointi on yhä vaikeampaa.

Katariinassa tehtiin esimerkiksi pääsiäismunien tilaukset jo lokakuussa.

– Kukaan ei silloin vielä tiennyt, miten koronaepidemia kehittyy eli onko pääsiäisenä lockdown, kuten aiemmin, Suojanen selittää.

Koronasulkujen aikana ihmiset viettivät paljon aikaa kotona ja tekivät ruokaostokset lähikaupoissa. Tänä vuonna pääsiäisenä ei kuitenkaan eletä koronarajoitusten keskellä, joten moni kaarinalainen lähtee ulkomaille tai sukulaisten luo. Silloin moni pääsiäismuna voi jäädä Kaarinassa kauppaan.

Miksi pääsiäisenä syödään munia?

  • Munia on syöty keväisin useissa kulttuureissa, tuhansien vuosien ajan. Länsimaissa munien syöminen pääsiäisenä on kuulunut sekä kristilliseen, juutalaiseen että pakanalliseen perinteeseen.
  • Muna näyttää kuolleelta, mutta sen sisällä kasvaa uusi elämä. Munat ovat luontevasti symboloineet uuden elämän syntymää, kevättä ja voittoa kuolemasta. Kristillisessä mytologiassa pääsiäismuna on Jeesuksen ylösnousemuksen symboli.
  • Kristillisen legendan mukaan Maria Magdalena matkusti kertomaan ylösnousseesta Kristuksesta keisari Tiberiukselle, joka ei uskonut tarinaa vaan hymähti, että ylösnousemus on yhtä mahdollinen kuin pöydällä olleen kananmunan muuttuminen punaiseksi. Muna muuttui saman tien punaiseksi. Legenda – josta on useita erilaisia versioita – on innostanut värjäämään munia pääsiäiseksi.
  • Erityisen suosittua pääsiäismunien koristelu on slaavilaisissa maissa, kuten Ukrainassa.