– Koulussa on erittäin kivaa, kertoo ukrainalainen Arina selvällä suomen kielellä.
Eikä kyseessä ole vain ulkoa opeteltu fraasi, vaan pari viikkoa sitten koulunsa Suomessa aloittaneet viisi ukrainalaislasta viihtyvät Hovirinnan koulussa selvästi hyvin. Luokassa on lämmin tunnelma, oppilaat puhuttelevat opettaja Nataliia Koverznievaa etunimeltä ja opettaja nappaa oppilaan välillä kainaloonsa puhutellessaan heitä.
Koverznieva kertoo, että koulun aloitus on sujunut hyvin ja oppilaat ovat iloisia ja sosiaalisia. Tämän huomaa: puheenvuoroista suorastaan kilpaillaan, kun toimittaja esittää uusille koululaisille kysymyksiä.
Oppilaat kertovat opettajan tulkatessa, että erityisesti uudessa koulussa he ovat pitäneet kouluruuasta. Myös välitunneilla on kivaa. Suomessa heitä eniten on ihmetyttänyt se, että lunta on satanut vielä huhtikuussakin.
Dima kertoo, että hän on Suomessa nähnyt jo paljon erilaisia eläimiä luonnossa, muun muassa kymmenen kauriin lauman, kaneja ja oravia. Jura puolestaan on kiinnittänyt huomion siihen, että liikenteessä ollaan ystävällisiä ja autoilijat pysähtyvät antamaan tietä kävelijöille.
Kysyttäessä, eroavatko suomalainen ja ukrainalainen koulu toisistaan, kaikki vastaavat yhteen ääneen myöntävästi.
– Ukrainassa olemme koulussa kengät jalassa. Täällä ruokalassa ruokaa saa ottaa itse lautaselle. Suomessa ollaan enemmän välituntisin ulkona ja opettajat ovat sydämellisempiä, lapset listaavat.
Monta ikäluokkaa samassa ryhmässä
Hovirinnan koulua käyvät ukrainalaiset ovat eri ikäisiä, ja heidän luokkatilansa on huone, jossa koulun jälkeen kokoontuu koulun iltapäiväkerho.
– Meillä on yksi kakkosluokkalainen, kaksi kolmosluokkalaista, yksi viidesluokkalainen ja yksi kuudesluokkalainen. Myöhemmin on tulossa vielä lisää oppilaita, Koverznieva kertoo.
Koverznieva on itse kotoisin Ukrainasta, mutta asunut Suomessa kymmenen vuotta. Hän on toiminut Ukrainassa opettajana ja ollut koulunkäynninohjaajana Kaarinassa aiemmin.
– Viime syksynä suoritin opettajan täydentävät opinnot Turun yliopistossa ja valmistuin syksyllä, hän kertoo.
Oppilaille hän yrittää puhua mahdollisimman paljon suomea, mutta varsinkin alussa on hyvä, että hän osaa opettaa lasten omalla äidinkielellään.
Jatketaan tavallista elämää
Lapset ovat saattaneet kokea vaikeita asioita paetessaan Ukrainasta, mutta Koverznieva kertoo, että kouluelämässä tämä ei juurikaan ole näkynyt. Lapset ovat olleet iloisia ja reippaita.
– Lasten on hyvä jatkaa ihan tavallista elämää, hän sanoo.
Osa lapsista on halunnut puhua kokemuksistaan, ja silloin niistä on toki saanut koulussa puhua.
– Keskustelemme asioista sen verran kun lapset itse haluavat keskustella, Koverznieva kertoo.
Suomalaisia kavereita jo
Ukrainalaislapset käyvät tällä hetkellä valmistavaa luokkaa, ja mahdollisuuksien mukaan heitä integroidaan suomalaiskoululaisten kanssa samoihin opetusryhmiin.
Aluksi on tärkeintä opetella suomen kieltä, minkä lisäksi lukujärjestyksestä löytyy esimerkiksi matematiikkaa ja taide- ja taitoaineita. Aineita, joissa vaaditaan enemmän suomen kielen lukutaitoa, lisätään lukujärjestyksiin myöhemmin.
– Olemme myös käyneet tutustumassa lähiympäristöön, kirjastoon ja Hovirinnan rantapuistoon, Koverznieva kertoo.
Liikunnassa sekä taito- ja taideaineissa oppilaat ovat olleet jo samoissa ryhmissä omanikäisten suomalaisoppilaiden kanssa. Opettaja kertoo, että ukrainaislapset ovat jo saaneet kavereita uudesta koulusta, niin suomalaisista kuin jo aiemmin koulussa olleista ukrainalaistaustaisista oppilaista.
– Muutenkin heidät on otettu todella hyvin vastaan. Iltapäiväkerholaisilta ilmestyy päivittäin uusia tervehdyksiä tänne luokan seinälle, me olemme saaneet lahjoituksena vaatteita ja koulukirjoja ja monet haluavat auttaa, Koverznieva sanoo.
Ukrainalaislasten yksityisyyden suojelemiseksi lapset eivät esiinny tässä artikkelissa sukunimillään eivätkä kasvoillaan.
