Muistopäivän viettäminen on saanut Suomessa alkunsa huhtikuussa 1940 pidetystä piispainkokouksesta, jossa oli ehdotettu suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodan sankarivainajien muistoksi. Suunnitelman tietoonsa saanut puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka C. G. E. Mannerheim halusi, että päivää pidettäisiin myös ”vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”. Muistopäivä osuukin yksiin kansalaissodan päättymisen ajankohdan kanssa. Kansakunnan yhtenäisyyttä on korostettu sillä, että tuona päivänä ei järjestetä voitonparaateja vaan yhdessä muistellaan sodissa henkensä uhranneita.
Sunnuntaina 15.5. kello 12 vanhus- ja veteraanineuvoston varapuheenjohtaja Tuula Törnblom ja Keijo Tapper laskevat seppeleen taulun edessä olevalle arkulle, minkä jälkeen Törnblom pitää puheen. Kunniavartioina toimivat Marja-Leena Virkki ja Mauri Lasonen. Veteraanikuoro yhdessä Diana Elon kanssa esittää laulun Maa on niin kaunis.