Kovin hyvin se päätös ei lopulta pitänyt, kuten arvata saattaa. Tosin kouluttauduin muulle alalle ja tein muita töitä, kunnes kuitenkin päädyin toimittajaksi ja vielä Kaarinaan, tien toiselle puolelle siitä toimituksesta, jossa olin tettiläisenä ollut.
Toisissa työpaikoissa tettiläisiä ei laiteta alan töihin, vaan nuori pesee ikkunoita ja siivoaa varastoja, oli työpaikka sitten kirjanpitoyritys, rekkafirma tai hoivakoti. Toki nuorta työntekijää voi pyytää hanttihommiin, joita muutenkin pitäisi tehdä, mutta varsinaisesta työelämään tutustumisesta ei silloin ole kyse, ellei olla siivousfirmassa.
Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on nuorelle sopiva määrä vastuuta ja mitä tettiläisen kuuluu tehdä, ei tietenkään ole. Itseni on tullut tätä juuri nyt pähkäiltyä, sillä Kaarina-lehden toimituksessa on tällä viikolla TET-harjoittelussa mukava Santeri Jokiharju Kotimäen koulusta.
Perjantaina minun on pistettävä raksit ruutuun, oliko hänen käyttäytymisensä, vastuullisuutensa ja suhtautumisensa työhön kiitettävää, hyvää vai tyydyttävää. Olisipa hyvä, jos tettiläiset arvostelisivat samalla tavalla työpaikan. Kannustettiinko työpaikalla? Selitettiinkö kunnolla? Oliko asenne kokemattomaan työntekijään kiitettävä, hyvä vai tyydyttävä?
Pian aloittavat myös nuoret kesätyöntekijät. Koetetaan näyttää heillekin mallia hyvästä työpaikasta ja kivasta asiakkaasta. Olemmeko nuorten edessä 10+ vai 6-?
Maria Kesti
