Harvaluodosta Sahalahden pohjoisrannasta on kaupattu pieniä, omiksi tiloikseen erotettavia rantapalstoja vapaa-ajan käyttöön. Alueella toimi aikoinaan Harvaluodon saha, ja se on yleiskaavassa merkitty venesatama-alueeksi.
– Nämä rantapalstat eivät ole rakennuspaikkoja eikä niihin näin ollen saa rakentaa, ei oikeastaan edes laituria. Kohteet ovat erikoisia myös maastonsa puolesta: kyse on hyvin kapeista maakaistaleista meren ja tien välissä, Latokylä kuvailee.
Yhdelle rantapalstoista on rakennettu grillikota, puuvarasto sekä koko rannan levyinen laituri. Luvaton rakentaminen tuli rakennusvalvonnan tietoon sattumalta, kun rakennustarkastaja liikkui muilla asioilla Harvaluodossa. Rantapalstan rakennustyöt on tällä hetkellä keskeytetty ympäristölautakunnan päätöksellä.
Kymmeniä tuhansia venepaikasta
Sahantien varresta on Latokylän mukaan myyty kaikkiaan kymmenkunta rantapalstaa. Juttua kirjoittaessa myynnissä oli ainakin kaksi palstaa. Toisen hintapyyntö oli 12 000 euroa ja toisen 36 000 euroa.
Koko Sahannokan alue pitäisi Latokylän mukaan asemakaavoittaa ja sitä kautta tarkastella rakennuspaikat ja rakennusoikeudet.
– Maanomistaja on keksinyt, että tällä tavalla saadaan myytyä pieniä palasia, Latokylä arvelee.
Hän ei osaa sanoa, ovatko ostajat olleet tietoisia, ettei rantapalstoilla ole rakennusoikeutta. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ostaja oli ennen rakennustöiden aloittamista ollut yhteydessä rakennusvalvontaan ja hänelle oli Latokylän mukaan kerrottu asiasta.
Myynti-ilmoituksessa kohteita mainostetaan perhekäyttöön. ”Tie perille, rantaan pääsee autolla. Sopii esimerkiksi venepaikaksi tai kalastustukikohdaksi sekä muuhun vapaa-aikaan”, ilmoituksessa lukee.
– Palstan arvo on todellisuudessa se, että saadaan vene rantaan kiinni, Latokylä täsmentää.
Rantapalstoja välittävä Olli Lehti Kiinteistökolmio Oy:stä vakuuttaa, että ostajat ovat olleet tietoisia, mitä he ovat ostamassa.
– Ihmiset ovat ostaneet niitä varmaan pääosin venepaikoiksi. Rakennusoikeutta siellä ei ole, se on ihan selvä asia.
Kyläläiset ostaneet palstoja
Maanomistajaa edustava Lehti kertoo, että osa nyt myydyistä tonteista on ollut kyläläisten käytössä maanvuokraussopimuksella jo kymmenien vuosien ajan. Rantapalstoilla on vanhoja laiturirakennelmia tältä ajalta. Kyläläiset ovat parin viime vuoden aikana lunastaneet tontteja itselleen.
– Kukaan ei ole 30 vuoteen puuttunut heidän laitureihinsa, Lehti huomauttaa.
Useamman kymppitonnin hintapyyntö venetukikohdasta kuulostaa korkeahkolta, mutta Lehden mukaan hintapyynnössä ei ole mitään tavatonta.
– Olemme myyneet muun muassa mereltä sellaisia luotoja, joilla ei ole rakennusoikeutta eikä autotietä perille. Niiden hinta on ollut keskimäärin 25 000–50 000 euroa. Ihmiset ostavat niitä venetukikohdiksi. Esimerkiksi Kemiönsaaren kunta on ottanut sen kannan, että niihin saa rakentaa laiturin ja 50 senttiä korkeita rakenteita, kuten terassitasoja.
Purkuhommia edessä
Kaarinan rakennusvalvonta aikoo lähettää ympäristölautakunnan tekemän keskeyttämispäätöksen kaikille rantapalstan ostaneille tiedoksi.
– Pelkona on, että muutkin haluavat tehdä sinne tukikohtaansa, rakentaa grillipaikkoja ja parkkeerata asuntovaununsa. Haluamme informoida tällä tavalla muita ostajia.
Kaarinassa luvaton rakentaminen on Latokylän mukaan ylipäätään harvinaista. Rakennusvalvonnan tietoon tulee keskimäärin 1–3 tapausta vuodessa. Yleensä kyse on siitä, että tontille saa rakentaa, mutta ei ole huomattu hakea rakennuslupaa. Harvaluodon tapauksesta tekee erikoisen se, että on rakennettu alueelle, jonne ei saa rakentaa ollenkaan.
Tällä hetkellä käydään Latokylän mukaan keskustelua palstan ostajan kanssa. Hänellä on mahdollisuus hakea poikkeamislupaa, mutta edellytykset luvan saamiselle ovat Latokylän mukaan huonot.
– Tässä kohtaa näyttää siltä, että rakennusten poistaminen on todennäköisin vaihtoehto, mikä on tietenkin todella ikävä asia palstan ostajalle.
