Saksalaispapin vanha posetiivi soi Littoisissa – Posetiivilla voi soittaa myös Beatlesta

0
Jani Pihlajamaan ja Sari Koposen mukana keikoilla kulkee myös Ferdinand-apina, joka on saanut nimensä posetiivin edelliseltä omistajalta.

– Tällaisessa myötätuulessa, kun soittaa, musiikki kuuluu vastarannalle saakka, Jani Pihlajamaa toteaa ja veivaa kampea.

Littoistenjärven rannalla soiva posetiivi nostaa väkisinkin hymyn huulille. Pihlajamaa ja hänen puolisonsa Sari Koponen ovat Varsinais-Suomen ainoat keikkailevat posetiivarit. Lauantaina heidät voi kuulla soittamassa Littoisten Lumoavat pihat -tapahtumassa.

Littoisissa asuvan pariskunnan posetiivi on hankittu kolme vuotta sitten Saksasta. Setä Heikin Nostalgiavalintaakin pitäneet Pihlajamaa ja Koponen ovat olleet aina viehtyneitä vanhaan, ja mikä soitin istuisikaan paremmin 1800-luvun puutalomiljööseen kuin posetiivi.

Suomessa käytettyjä posetiiveja on heikosti saatavilla, joten pariskunta haki omansa Kölnistä asti.

– Tämä on merkiltään Raffin. Meille kerrottiin, että se on kuulunut Ferdinand -nimiselle, melko radikaalille papille, joka ajoi moottoripyörää. Posetiivin mukana tuli soittorullia, ja oli siellä jokunen virsirullakin mukana, Pihlajamaa esittelee soitinta.

Ennen vanhaan posetiivia soitettiin kirkoissa, jos ei ollut varaa urkuihin. Pihlajamaa ja Koponen ovat käyneet soittamassa posetiiviaan Littoisten kirkossa.

Helppo soitin



Posetiivi on siitä mukava soitin, ettei sen soittaminen edellytä vuosikausien harjoittelua. Kuka tahansa saa posetiivin soimaan, mutta posetiivin soittaminen hyvin vaatii Pihlajamaan mukaan rytmitajua ja vähän myös hauista.

Posetiivin sisällä on rulla, jossa on reikiä. Sävel syntyy, kun reiät vuoroin peittävät ja avaavat urkupillejä. Reikärullia saa tilattua ulkomailta, kun lähettää kappaleen nuotit ja ääninäytteen.

– Periaatteessa posetiivilla voi soittaa mitä tahansa Beatlesista Finlandiaan , Koponen sanoo.

Posetiivarit olivat suosittuja esiintyjiä markkinoilla 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Kiertävät posetiivarit elättivät itsensä myymällä onnenlehtiä eli pieniä ennustuksia. Littoisissa saattoi aikoinaan nähdä soittamassa radan varressa Euroopasta tulleita posetiivareita.

Posetiivien suosio hiipui 1900-luvulla radioiden ja gramofonien yleistyessä. Pihlajanmaan mukaan Suomessa on nykyään noin kymmenen esiintyvää posetiivaria, mutta soittimia voi olla enemmän. Pihlajamaa ja Koponen ovat soittajista nuorimmasta päästä.

Posetiivifestarit Littoisiin



Littoislaispariskunta on keikkaillut jonkin verran yhdessä muidenkin posetiivareiden kanssa, viimeksi muun muassa Lahden urkuviikoilla. Elokuussa he ovat menossa posetiivifestareille Viroon, jonne kokoontuu soittajia ympäri Eurooppaa.

Pihlajamaan haaveena on järjestää kansainväliset posetiivifestarit Littoisissa.

– Vuosiluku ei ole vielä tiedossa, mutta voin melkein varmaksi luvata, että tulemme sellaisen tapahtuman järjestämään.

Hänen mielestään posetiivin soitossa parasta on se, että se saa ihmiset yleensä iloiselle mielelle. Lapset tulevat ihmettelemään soitinta ja vanhemmat ihmiset jakamaan omia posetiivimuistojaan.

– En tiedä ketään, joka olisi suuttunut posetiivin soitosta. Vähän kova äänihän tästä lähtee. Äänenvoimakkuutta voi säätää avaamalla kannen, jolloin ääni kuuluu vielä kovempaa, Pihlajamaa naurahtaa.

Posetiivitanssit lauantaina 14.5. kello 14.30 Törölän pihatiellä (Kuoviluodontie 6).

Tärpit lauantain tapahtumaan



Lauantaina Littoisten kujilla ja pihoilla saa kierrellä luvan kanssa, sillä Littoisten lumoavat pihat -kyläfestivaali järjestetään kahden vuoden tauon jälkeen. Littoisissa vuodesta 2008 asuneet Jani Pihlajamaa ja Sari Koponen ovat mukana järjestämässä tapahtumaa. Tässä heidän tärppinsä päivään.

1. Liedon soittokunta töräyttää kello 12 alkufanfaarit Verkapuistossa. ”Se on mahtavan kuuloista.”

2. Kuljeskele kiireettä ympäriinsä ja nauti musiikkiesityksistä. ”Posetiivitanssien lisäksi tapahtumassa voi kuulla trubaduuria portailla, serenadeja omenapuun alla tai saksofonistia kahvilassa. Pihoille ilmestyy lauantaina myös pihakirppiksiä ja pop up -kahviloita. Omalla pihallamme Törölässä on tarjolla maailman pienin elokuvateatteri ja oululaista perinneherkkua eli Kärkkäriä.”

3. Littoisissa asuva kirjailija Marjut Brunila järjestää kirjojen paikkoihin perustuvan Immu-suunnistuksen lapsille. Alueen historiaan voi tutustua myös perinteisillä Verkakierroksilla.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän