Ei viimeinen valssi vaan ensimmäinen: Littoisten lavalla pääsee tanssimaan lähes päivittäin

0
Liisa Vaarala on nauttinut paritansseista lapsesta saakka. Pariskunnan tanssihäät innostivat opettelemaan lavatansseja enemmänkin.

Littoisten verkatehtaan kellotorni kohoaa vastarannalla korkealle. Littoistenjärvi liplattelee, ja aurinko paistaa heleästi. Ihmisiä kahlailee vielä keväisen kylmässä vedessä.

Rannalla soi Kari Tapion Viimeinen valssi. Mäen päältä, puiden lehvien lomasta pilkottaa keltainen, mutterinmuotoinen rakennus: Littoisten tanssilava. Oviaukosta näkyy pyörähteleviä tanssipareja.

Heillä kaikilla on ikää, sillä meneillään on Tanssiseura Sekahaun 60+tanssikurssi. Seuraavaksi vuorossa on yleinen tanssikurssi, jonne on tulossa kaikenikäisiä, parikymppisistä ylöspäin.

Voisi luulla, että paritanssit ovat hiipumassa samaa tahtia suurten ikäluokkien jalkojen hidastumisen kanssa. Vielä kolmekymmentä vuotta sitten joka ravintolassa oli tanssilattia, nykyään niitä saa etsimällä etsiä. Kun ennen tanssit olivat yksi harvoista illanviettotavoista, nykyään vapaa-ajalle on enemmän kilpailijoita kuin koskaan.

Silti nuoriso on ottanut innostuneena paritansseja haltuun.

Mukaan vaikka vain yhdeksi kerraksi



– Nuoret ikäluokat ovat ihastuneet reippaisiin käden ali -tansseihin, kuten rock’n swing -tansseista fuskuun ja buggiin. Lisäksi tanssilavojen kulttuuri on muuttunut. Alkoholin kanssa ei enää läträtä ja tänne tullaan tanssimisen ilosta, kertovat Liisa ja Juhani Vaarala.

He ovat Tanssiseura Sekahaun tanssiohjaajia, jotka ovat usein opastamassa paritansseja Littoisten lavalla.

Sekahaun tanssikursseja on Littoisissa lähes joka ilta, toukokuun puolivälistä elokuun loppuun. Mukaan saa tulla kertamaksulla milloin vain, vaikka yhdeksi kerraksi tai joka päivä. Torstaisin on tanssikurssin jälkeen tanssit, joissa soittaa orkesteri.

Opettelemaan pääsee edellä mainittujen lisäksi humppaa, rumbaboleroa, tangoa, foxia, cha chata, salsaa, bachataa, jenkkaa, masurkkaa, polkkaa, boogie woogieta ja lindy hopia, eri kerroilla perusteita, keskitasoa tai jatkokurssia. Omaa paria ei tarvita.

Mukaan tarvitsee sisäjalkineet, joissa pohja luistaa, mukavat vaatteet ja vesipullon.

– Ja päivän murheet kyllä unohtuvat, Vaaralat vakuuttavat.

Korona-aikana paritansseja välteltiin, mutta Vaaraloiden kokemus on, että tanssijoiden määrä on jo palaamassa normaaliin.

Tanssihäistä se alkoi



Liisa ja Juhani Vaarala ovat harrastaneet aktiivisesti paritansseja parikymmentä vuotta. Neljä vuotta sitten he kouluttautuvat tanssinohjaajiksi ja parhaillaan opiskelevat tanssin opettajiksi.

Alun perin Juhani ei ollut innostunut tanssimisesta. Liisa sai houkuteltua hänet tanssikursseille pariskunnan häitä varten.

– Ja kun antoi pikkusormen, se vei koko käden, Juhani nauraa.

– Oli myös kiva opettaja ja ryhmä. Tärkeintähän tanssilavalla ja kursseilla on, että ihmiset viihtyvät.

– Opettaja myös ujutti mukaan lajeja, kuten lattareita, joita Juhani ei olisi alun perin kokeillut. Hän sai meidät innostumaan aina uusista lajeista, miettii Liisa.

Tämän artikkelin kuvaa varten Vaaralat tanssahtelivat fuskua, yhtä suosituimmista ja helpoimmista käden ali -tansseista. Heille rakkain on kuitenkin argentiinalainen tango, jossa on erilaiset kuviot ja rytmi kuin suomalaisessa tangossa. Pariskunta kuvailee argentiinalaista tangoa intensiiviseksi, haastavaksi ja tyylikkääksi.

– Humppaa ei löydy muualta kuin Suomesta, mutta argentiinalaista tangoa ja salsaa voi tanssia lähes missä päin maailmaa tahansa. Vaikka ei ole yhteistä kieltä, on yhteinen tanssi, Liisa kuvaa.

Torstaina 2.6. Littoisten Lavalla esiintyy Janne Tulkki & Tulinen Sydän. Buggin tanssikurssi alkaa kello 18, tanssit kello 19.30. Foksin vuoro on 9.6., jolloin esiintyy Albert Salminen & The Gallants.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän