Radiossa keskusteltiin siitä, onko Suomessa yhtään kaupunkia, joka ei olisi kaunis kesällä. Useita pikkukaupunkeja nimittäin luonnehditaan, että ”se on kiva paikka kesällä”. Tämä pätee erityisesti niihin paikkakuntiin, jotka sijaitsevat meren tai jonkun vesistön vieressä.
Olen asunut Joensuussa ja Porissa, molemmat ankeita ja harmaita talvisin, mutta jos niissä vierailee heinäkuussa saa täysin toisenlaisen kuvan. Sama pätee Naantaliin, Uutenkaupunkiin tai Raumaan.
Äkkiseltään en keksinyt yhtään huonoa kesäkaupunkia, mutta sitten joku mainitsi Kaarinan. Kaarina on menestyvä, moderni ja nopeasti kasvava, mutta kesäkaupunkina se on jäänyt välitilaan. Sanon tämän silläkin riskillä, että suututan jonkun.
Kaarinassa on paljon hukattua potentiaalia ottaen huomioon merellisen sijainnin. Hovirinnassa on viimeisen päälle laitettu uimaranta, mutta kunnollista ravintola- ja saunarakennusta odotetaan yhä. Ydinkeskustasta jää ohikulkijalle päällimmäisenä mieleen vieri viereen rakennetut kerrostalot. Missä on kaupunkipuisto, jonne ihmiset voisivat tulla piknikille tai istahtaa lukemaan kirjaa? Kaarinan torilta ei löydy edes jäätelökioskia.
Kaarinasta toki löytyy kesällä käymisen arvoisia paikkoja, kuten Tuorlan ympäristö ja Kuusiston Linnanrauniot virtuaalikahviloineen, mutta ne jäävät ihmisille pimentoon. Mielestäni hyvä kesäkaupunki on sellainen, jossa voi kuljeskella keskustassa, piipahtaa persoonallisissa putiikeissa ja nähdä, että ympärillä on elämää. Palvelujen puutetta ei voi puolustella edes väkimäärällä. Kaarinassa asuu saman verran ihmisiä kuin Savonlinnassa, joka kuulemma on Suomen paras kesäkaupunki.
Kesäkuukausina Kaarinan ohi kulkee valtava joukko turisteja matkalla saaristoon. Voisiko sillanpieleen kunnostaa yleisen uimapaikan, jonne ihmiset voisivat pysähtyä matkallaan? Voisiko seurakunnan tiloissa kesäkuussa toiminut kahvila olla auki koko kesän? Uutta toria rakentaessa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että Kaarinan keskusta ei olisi läpikulku- vaan ajanviettopaikka.
