Kuusiston Linnanraunioille avattu kahvila vie asiakkaat kierrokselle linnan uumeniin

0
Markku Pohjolan VR-kahvilassa tarjotaan kahvilatuotteiden lisäksi virtuaalikierroksia.

– Oletko valmiina? Varoitan, että kiitorata on sitten aika lyhyt, Markku Pohjola huikkaa.

Pohjola painaa nappia ja pian lennän ilmassa Kuusiston linnanraunioiden yllä. Paitsi nyt en näe raunioita, vaan suuren keskiaikaisen linnan parhaassa loistossaan. Alaspäin katsoessani voin nähdä vartioiden kiertävän muuria.

Kuusiston linnanraunioilla avautuu tänään keskiviikkona VR-kahvila, jossa on tarjolla perinteisten kahvilatuotteiden lisäksi virtuaalielämyksiä. Piikkiössä asuva Pohjola on käyttänyt viimeiset 3,5 vuotta Kuusiston piispanlinnan historian tutkimiseen ja mallintamiseen.

Virtuaalikierroksella linna näyttäytyy sellaisena kuin tutkijat uskovat sen olleen 500 vuotta sitten. Yhdellä kierroksista piipahdetaan katolisen linnan kappelissa, panimossa ja piispan makuuhuoneessa.

Kokemus tuntuu varsin aidolta, vaikka todellisuudessa istun virtuaalilasit päässäni tukevasti penkillä. Lentokoneen nousu tuntuu vatsanpohjassa asti ja linnan panimossa vieraillessa voi melkein haistaa tynnyreissä käyvän oluen. Ensimmäistä kertaa myös hahmotan, miten suuri linna aikoinaan oli.

– Sehän oli esilinnoineen pinta-alaltaan suurempi kuin Turun linna, Pohjola tietää.

Haaveena puhaltaa rauniot eloon



Kaarinan kaupunki on pitänyt linnanraunioilla kesäisin kesäkahvilaa. Tänä kesänä kahvilatoiminta annettiin ensimmäistä kertaa ulkopuolisen yrittäjän hoidettavaksi. Kilpailutukseen osallistui useita ehdokkaita. Valinnassa painoi Pohjolan valtaisa tietämys alueesta.

– Asun tuossa kilometrin päässä vastarannalla. Kun muutama vuosi sitten kiinnostuin selvittämään Kuusiston linnan historiaa, huomasin, ettei siitä löydy hirveästi tietoa. Linnasta ei esimerkiksi löydy ainuttakaan aikalaiskuvaa.

Pohjola on perehtynyt piispanlinnan historiaan lukemalla aiheesta tehtyä kirjallisuutta ja käymällä läpi arkeologisista kaivauksista tehtyjä monisatasivuisia tutkimusraportteja. Insinöörin koulutus ja kokemus rakennusalasta ovat auttaneet ymmärtämään, miten linna oli rakennettu ja miltä se on mahdollisesti näyttänyt.

– Historiapuoli on se, jota olen joutunut opiskelemaan.

Pohjola on kehittänyt yli 20 vuoden ajan 3D-mallinnusohjelmia yrityksessään. Viimeisen suunnittelutoimiston omistuksen hän myi viime syksynä. Sen jälkeen hän on keskittynyt täyspäiväisesti VR-sovelluksen kehittämiseen.

Matkailun kannalta Kuusiston piispanlinna on Kaarinan ylivoimainen vetonaula. Metsähallituksen kävijälaskurin mukaan siellä vierailee vuosittain 20 000–30 000 ihmistä. Pohjolan haaveena on puhaltaa raunioihin uutta eloa.

– VR-laitteistot ovat sen verran arvokkaita, että virtuaalikierroksista saatu tuotto kattaa tuskin edes laitekuluja, mutta eipä se ole tarkoituskaan. Minulle tärkeintä on, että voin tarjota hienoja elämyksiä, Pohjola sanoo.

Piispan paosta 500 vuotta



Virtuaalikierrosten lisäksi yleisöllä on ensi kertaa mahdollisuus päästä tutustumaan sisälle vartijantuvan yläkertaan. Linnanraunioilla asui 1980-luvun puoliväliin asti vartija perheineen, jonka tehtävänä oli valvoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita raunioita.

Pohjola on koonnut vartijantuvan yläkertaan kaksi näyttelyä, joista toisessa esitellään alueella keskiajalla esiintyneitä hyötykasveja. Kasveista on saatu tietoa arkeologisissa kaivauksissa tehdyistä siemenlöydöistä.

Toinen näyttely kertoo Kuusiston linnan viimeiseksi jääneestä piispasta Arvid Kurjesta . Hän joutui pakenemaan Kuusiston linnasta tasan 500 vuotta sitten ja tiettävästi hukkui pakomatkallaan.

Apuna VR-kahvilan pyörittämisessä ovat Pohjolan vaimo Minna ja tytär Camilla. Vuokrasopimus on tehty kaupungin kanssa täksi kesäksi, tulevista kesistä päätetään myöhemmin.

VR-kahvilan avajaiset Kuusiston linnanraunioilla keskiviikkona 15.6.