Kaarinassa mietitään parhaillaan, miten kaupunki voisi tukea yhdistyksiä nykyistä paremmin ja tasapuolisemmin. Toukokuussa toteutettuun sähköiseen kyselyyn tuli vastauksia yli 50 kaarinalaiselta yhdistykseltä.
– Se yllätti positiivisesti, että kyselyssä tuli myös todella konkreettisia parannusehdotuksia esimerkiksi avustusten hakuajoista ja tilojen varaamisesta. Useissa vastauksissa toivottiin, että kaupunki järjestäisi yhdistyksille yhteisiä keskustelutilaisuuksia, yhdistysiltoja, hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen kertoo.
Tavoitteena on, että uudet järjestötoiminnan periaatteet olisivat käytössä ensi syksynä. Ensi vuoden avustuspäätökset tehdään niiden pohjalta.
Vuokratuki pohdittavana
Järjestötoiminnan periaatteita valmistellaan työryhmässä, johon kuuluu sekä virkamiehiä että luottamushenkilöitä. Työryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginhallituksen jäsen Hanna Sirkiä (kok.).
Kaarinan kaupunki jakaa yhdistyksille erilaisia rahallisia avustuksia yli puolen miljoonaan euron edestä vuodessa. Keskeinen tuen muoto on myös kaupungin tilojen tarjoaminen edullisesti tai maksutta yhdistysten käyttöön. Tämä palvelee toisia yhdistyksiä paremmin kuin toisia.
Osa toimijoista on sitä mieltä, että kaupungin pitäisi maksaa vuokratukea niille yhdistyksille, jotka eivät hyödy kaupungin tiloista. Yhtenä esimerkkinä on Kaarinan Taitoluistelijat, joka joutuu maksamaan jäävuoroista yli 200 000 euroa vuodessa. Kaarinan kaupunki omistaa jäähallin, mutta hallin toiminnot on vuokrattu yksityiselle yritykselle.
Myös Kansalaistoiminnan keskus Puntari ja MLL Piikkiö ovat anoneet kaupungilta tänä vuonna avustusta vuokriin.
Kaarinan ydinkeskustassa toimivan Puntarin ideana on, että kaikki kaarinalaiset yhdistykset ja yhteisöt voivat käyttää tiloja maksutta. Keskiviikkoisin Puntarissa on avoimet ovet. Vetovastuu järjestelyistä kiertää yhdistysten kesken.
Kävijät toivovat, että Puntari saisi jatkaa nykyisissä tiloissa, mutta ilman kaupungin maksamaa vuokratukea se ei ole mahdollista. Tähän asti Kaarinassa on suhtauduttu nihkeästi vuokra-avustusten maksamiseen.
– Tilanne on siitä outo, että kaupunki pitää toimintaamme tarpeellisena ja toivoisi, että toimisimme kaupungin tiloissa, mutta ei ole pystynyt osoittamaan meille vastaavaa tilaa, Kansalaistoiminnan keskuksen puheenjohtaja Jukka Haroma toteaa.
Haasteena on Inkeroisen mukaan se, että Kaarinan keskustassa on hyvin vähän kaupungin omistamia tiloja, jotka sopivat Puntarin kaltaiselle toiminnalle.
Kaikkia tuettava tasapuolisesti
Työryhmässä pohditaan nyt, pitäisikö vuokratuesta tehdä oma avustusmuotonsa, jota yhdistykset voisivat hakea.
– Hyvinvoinnin tukemisen tulee olla ennakoitavaa ja tasapuolista. Emme voi vain tilanne kerrallaan reagoida, vaan periaatteiden tulee olla sen verran kattavat, että pystymme jo ennakolta huomioimaan mahdollisimman hyvin tarpeet, Sirkiä perustelee.
Työryhmässä on käyty keskusteluja myös avustusmäärärahojen nostamisesta.
– Päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta selvää on, että määrärahoja varmastikin tullaan tarkastamaan ylöspäin, Sirkiä kommentoi.
– Emme voi ajatella, että pystyisimme mitenkään kompensoimaan kaikkia vuokramenoja, vaan kyse on edelleen vain avustuksesta, ei toiminnan täysimittaisesta tukemisesta. Pyrimme mahdollisimman tasapuoliseen ja reiluun lopputulemaan, mutta kuitenkin siten, että emme joudu muista toiminnoista tämän seurauksena karsimaan, hän jatkaa.
”Hyvinvoinnin edistäminen ja nuorisotyö jääneet muiden jalkoihin”
Kaarina-lehti kysyi kahdelta urheiluseuralta ja yhdistykseltä, ollaanko Kaarinan kaupungin tukeen tyytyväisiä ja miten yhteistyötä voisi kehittää.
”Kiekko-Poikien saama seura-avustus riittää hallinnon pyörittämiseen. Jäävuoroista joudumme maksamaan, koska toimintaa pyörittää yksityinen yritys. Mielestäni kaupunki voisi osallistua halliyhtiön kuluihin, jotta jäävuokrat saataisiin pidettyä maltillisina. Jäähalli on kuitenkin kaupungin. Meidän täytyy pystyä erottumaan muista alueen isoista seuroista. Valitettavasti joudumme pitämään pienten lasten kiekko- ja luistelukoulua maksullisena, koska jäävuoron hinta on niin kova. Muissa kaupungeissa hinta on edullisempi. Tähän toivoisin kaupungin kiinnittävän huomiota ja tulemaan mukaan talkoisiin, koska mitä nuorempana lapset saadaan mukaan liikuntaan, sitä suurempi todennäköisyys on, että liikkuminen jatkuu aikuisenakin.¨
Niklas Nurmi
(Kiekko-Pojat Kaarina)
”Kaarina-seura saa rahallista avustusta, joka kuluu suurelta osin Koriston tallista maksettavaan vuokraan. Olemme saaneet vuokrata Koriston tallia jo 10 vuoden ajan. Se on ollut todella hyvää yhteistyötä kaupungin kanssa. Tärkeää tuen myöntämisessä on tietenkin tasapuolisuus, mutta huomioon pitää ottaa myös tuen määrä verrattuna jäsenistön määrään, jäsenmaksun suuruuteen ja vastavuoroisuuteen kaupungin kanssa. Vastavuoroisuudessa on hyvä ottaa huomioon yhteistyö kaupungin kanssa, kaupungin imagon tukeminen ja ehkä urheiluseurojen kohdalla menestyminen lajissaan.”
Ritva Mutanen
(Kaarina-seura)
”Kaupunki jakaa avustuksia 170 000 euroa urheiluun, 67 000 kulttuuriin, 20 00 euroa nuorisotoiminnalle ja 17 000 euroa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Meidän avustuksemme tulee tuosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Se ja nuorisotoiminta ovat kyllä jääneet muiden jalkoihin.
Kaarinan kansalaistoiminnan keskus ry eli Puntari on saanut tälle vuodelle avustusta 7 000 euroa. Koko vuoden tarve on noin 14 000 euroa. Puuttuvaa budjettivajetta yritetään täyttää muilla avustuksilla ja tilaisuuksista saatavilla tuotoilla, mutta avustuksien saaminen on hankalaa. Kaupungin osuus pitäisi olla ainakin 80 prosenttia.”
Jukka Haroma
(Puntari/Kaarinan kansalaistoiminnan keskus)
Olemme varsin tyytyväisiä kaupungilta saamaamme tukeen. Ura Basket sai tänä vuonna 27 000 euron toiminta-avustusta. Lisäksi saamme muiden kaarinalaisten yhdistysten tavoin käyttää kaupungin tiloja lähes maksutta ja toimintamme laajuuden huomioon ottaen, tämä on merkittävä tuki. En osaa sanoa mitään yksittäistä kehityskohdetta, mutta kehittämisen tulisi tapahtua seurojen kanssa yhteistyössä. Varsinkin meidän kaltaisemme seura, jolla on jo useita palkkatyöntekijöitä, joihin on investoitu siksi, että toiminta voisi olla monipuolisempaa ja ammattimaisempaa, kaipaa ennustettavuutta jopa vuosien päähän.
Timo Virkkula
(Ura Basket)
