Luontojärjestöt haluavat rauhoittaa Järvelän lintukosteikon

0
Kotimäen koulun 8. luokkalaiset Kreetta Puhakka, Anni Vairio, Oona Wahlroos ja Enni Alare viettivät viimeistä koulupäivää Järvelän kosteikolla.

– Ruokokerttunen, tervapääsky, telkkä, västäräkki, töyhtöhyyppä, peippo… Kotimäen koulun 8. luokkalaiset luettelevat Järvelän kosteikolla perjantaiaamuna havaitsemiaan lajeja.

Biologian ja maantiedon opettaja Ulla Haapanen on tuonut luokan viimeisen koulupäivän kunniaksi tarkkailemaan lintuja. Järvelän kosteikko on hänen mukaansa opetusmielessä vertaansa vailla.

Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys on jättämässä Kaarinan kaupungille kuntalaisaloitteen Järvelän lintukosteikon rauhoittamiseksi. Aloitteen valmisteluun ovat osallistuneet myös Turun lintutieteellinen yhdistys, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ja Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri.

Luontojärjestöissä on noussut huoli siitä, että kaupunkiseudun maankäyttöpaineet heikentävät alueen luontoarvoja. Kosteikko sijaitsee Kaarinassa lähellä Liedon rajaa. Vierestä kulkee Turun Kehätie.

– Kaarina ja Lieto kasvavat molemmat vauhdilla. Toivomme, että kaupunkikehityksessä otettaisiin huomioon kosteikon arvo, eikä tuotaisi lähelle esimerkiksi teollisuutta tai liikennettä. Vaikka alueeseen ei kohdistu tällä hetkellä erityisiä maankäyttöpaineita, tilanteet muuttuvat. Täytyy ajatella 20–50 vuotta eteenpäin, Jouko Högmander Turun lintutieteellisestä yhdistyksestä perustelee aloitetta.

Järvelän kosteikko on merkitty yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi. Mikäli luontojärjestöjen tekemä aloite etenee, se tarkoittaa, että alueelle perustetaan luonnonsuojelualue ja yleiskaavassa oleva suunnitelma toteutuu. Päätös luonnonsuojelualueeksi rauhoittamisesta on ikuinen, eikä sitä käytännössä voi jälkikäteen purkaa.

Hyväksi linnuille ja ihmisille



Järvelän kosteikon synty on tarina jo itsessään. Vielä 2000-luvun alussa kosteikon paikalla oli nimittäin viljeltyä peltoa.

Littoistenjärveltä johti pellolle oja, ja vesi pidettiin pois pellolta ojassa olevalla pumpulla. Jossakin vaiheessa pumppu kuitenkin hajosi ja vesi pääsi valumaan pellolle. Kosteikko syntyi ikään kuin sattumalta.

Kaarinan kaupunki lunasti vettyneet pellot itselleen ja alkoi kehittää kosteikkoa linturetkikohteena. Kaupunki on investoinut kosteikkoon rakentamalla sinne muun muassa lintulavan ja polkuja. Vuosien saatossa Littoisiin on muodostunut yksi Varsinais-Suomen parhaita lintupaikkoja.

– Kaarinan kaupunki on jo nyt huolehtinut kosteikosta. Suojelupäätös ei muuta nykytilannetta mitenkään, mutta varmistaa kosteikon säilymisen, Turun lintutieteellisen yhdistyksen piikkiöläinen puheenjohtaja Suvi Riihiluoma toteaa.

Hänen mukaansa Järvelän kosteikko on tärkeä sekä lintujen että ihmisten hyvinvoinnille. Kosteikon kolmella lintutornilla vierailee yli 10 000 kävijää vuodessa.

– On poikkeuksellista, että keskellä asutusta on tällainen alue, jossa on näin paljon lintuja ja muita lajeja. Lintuharrastajalle Järvelän kosteikko on siinä mielessä ihanteellinen, että lintuja pääsee tarkkailemaan ihan läheltä ja jopa ilman kiikareita, Riihiluoma kuvailee.

EU:n parlamentti hyväksyi viime vuonna uuden Biodiversiteettistrategian, joka edellyttää jäsenmailta mittavia luonnon ennallistamishankkeita. Kaarina kaupungin voi Högmanderin mukaan sanoa olevan tässä asiassa edelläkävijä.

– Järvelän kosteikko on malliesimerkki onnistuneesta ennallistamisesta keskellä kaupunkia.

Kosteikko tunnetaan muuallakin



Luontojärjestöt esittelivät perjantaina Järvelän kosteikkoa Kaarinan ja Liedon kaupunkien edustajille. Ehdotuksena on, että suojelualue olisi kooltaan noin 25–30 hehtaaria ja käsittäisi kosteikon lisäksi osan Littoistenjärven puoleisesta metsästä. Koko tämä alue on Kaarinan kaupungin omistuksessa.

Ainakin perjantaina vaikutti siltä, että Kaarinassa suhtaudutaan alueen suojelemiseen myötämielisesti.

– Itse asiassa olen yllättynyt, ettei Järvelän kosteikkoa ole jo suojeltu. Luontoharrastajien joukossa Järvelän kosteikko on jo käsite, jonne tullaan kauempaakin, vajaat kolme vuotta Kaarinan kaupunkikehitysjohtajana työskennellyt Päivi Liuska-Kankaanpää toteaa.

Viime kädessä päätöksen luonnonsuojelualueen perustamisesta tekee Kaarinan kaupunginvaltuusto. Valtuuston puheenjohtaja Niina Alho (sd.) arvelee, että Kaarinassa ymmärretään hyvin Järvelän kosteikon arvo.

– En näe, että tässä on mitään intressiriitoja. Eihän kukaan halua tällaista paikkaa turmella.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän