Minne veisit kesävieraan Kaarinassa, kun itsestäänselvyydet on koluttu? Kaarina-lehti kysyi ja vastauksia tuli

0
- Suosittelen käyttämään kypärää, kokematon kyllä kolhaisee päänsä kulkiessaan luolassa. Kuumana kesäpäivänä luolassa voi olla myös yllättävän viileää, kertoo Miska Keskinen.

Kesävieras on tulossa kylään. Mitä hänet kannattaisi viedä Kaarinassa katsomaan?

Todennäköisesti Kuusiston linnanrauniot, Littoistenjärven hiekkaranta ja Kaarina-talo on jo nähty. Kaarina-lehti kysyi, minne sellaiseen paikkaan veisit kesävieraan, joka ei ihan heti tulisi kaikille mieleen.

Rövarholman luolastoon

”Rövarholman luolasto on ainutlaatuinen. Veikkaan, että se on lähes sata metriä pitkä, enkä ainakaan itse tiedä Suomesta toista yhtä pitkää. Harvalla seudulla on näin helposti saavutettavissa olevia luolia.

Tarinoiden mukaan luolassa asui ryöväreitä, ja uskon, että tarinat pitävät paikkansa. En sitten tiedä, miten mukavaa luolastossa on ollut nukkua, mutta piilopaikkana se on varmasti ollut hyvä.

Luola on oikeastaan halkeama, joten aurinko näkyy välillä pään päällä.

Riskinä on, että ennen kuin luolan suuaukko on löytynyt, railoon tipahtaa. Varoituskylttejä tai opasteita ei ole.

Luolan toinen suuaukko on merenrannan lähellä, toinen hieman kallionlaesta alaspäin. Kun suuaukko löytyy, läpimeno on kohtalaisen helppoa. Parhaimmillaan ollaan 12–15 metriä maan alla.

Rövarholma on saari Kuusistossa, jonne menee autotie. Alue on yksityisomistuksessa, mutta luolassa voi käydä jokamiehenoikeudella. Luola ei ole virallinen nähtävyys, eikä esimerkiksi parkkipaikkoja ole. Paikalle kannattaa tulla pyörällä, asukkaita ei pidä häiritä eikä luontoon tietenkään jätetä roskia. Kallioiden luonto on haavoittuvaa, joten varo sammaleiden ja jäkälien irtoamista.

Olen itse vienyt Rövarholmaan satoja vieraita vuosien mittaan. Olemme tehneet siellä myös videoita. Luolan pohjalla on huikea valo. Kävin luolassa ensimmäisen kerran 1990-luvulla, ja se oli aikamoinen elämys.

Itselläni oli aiemmin seikkailualan yritys.”

Miska Keskinen

Piispanristillä asuva SPR:n työntekijä

Piikkiön kuntoportaille

”Piikkiön kuntoportaat on yksi lempipaikoistani Kaarinassa. Löysin kuntoportaat ystäväni kautta. Kävimme korona-aikana paljon yhdessä ulkona liikkumassa, kun saleille ei päässyt.

Kuntoportailla voi tehdä tehokkaan treenin, ja samalla saa mahdollisuuden ladata akkuja luonnon helmassa. Treenin lomassa vaihdetaan kuulumiset ja parannetaan maailmaa. Portaiden läheisyydessä on myös pururata sekä toiminnallinen kuntoilupaikka, jossa on mukava pyöräytellä traktorinrenkaita.

Itselleni liikunta on tärkeä osa elämää. Mielelläni yhdistän liikkumisen myös lomailuun ja kesän viettoon. Portailla voi nauttia paitsi treenistä, myös kauniista kesäsäästä ja luonnosta.

Tällä hetkellä asun Turun puolella. Kaarinassa käyn paitsi töissä, myös vapaa-ajalla. Portaiden lisäksi kaupungista löytyy paljon hyviä treeni- ja ulkoilupaikkoja. Perheen kanssa olemme käyneet paljon Littoisissa, Linnavuorella ja Hovirinnan rantapuistossa. Kaarina sopii hyvin lähimatkailuun. Pyöräretki ja jäätelöt, ei sen tarvitse olla sen kummempaa.”

Katariina Wiren

Kaarinan kaupungin tiedottaja

Littoisten kaivoille

”Littoisten urheilukentän molemmista päistä löytyy vanha kaivo. Urheilukentän paikalla on ollut aikoinaan Littoisten Verkatehtaan henkilökunnan siirtolapuutarhapalstoja. Kaivoista saatiin kasteluvesi palstoille.

Toinen vanhoista kaivoista sijaitsee Kaarinan ja toinen Liedon puolella. Ihmiset yllättyvät usein, kun kerron, että kuntaraja kulkee keskeltä urheilukenttää. Huoltorakennus jää Liedon puolelle.

Opaskierroksella ajatan bussin aina tähän kaivolle, sillä Verkatehtaan ympäristöstä riittää paljon kerrottavaa. Littoisten Verkatehdas perustettiin vuonna 1739 Littoisiin, koska Littoistenjärven vesi oli puhdasta. Littoistenjärvestä laskee oja mereen. Tuota ojaa kansa alkoi kutsua Väriojaksi, koska vesi värjäytyi aina sen väriseksi, millaista kangasta oli sinä päivänä värjätty.

Näköetäisyydellä kaivosta sijaitsee myös Kaarinan vanhin kerrostalo, joka rakennettiin vuonna 1952. Piirustuksina on käytetty Käpylän kisakylän talojen mallia.

Kävelyetäisyyden päästä, Kotimäen koulun pihalta löytyy Reima Nurmikon taideteos Haahkoja parvessa. Teoksen ajatuksena on erilaisuuden hyväksyminen, koska parvessa on yksi erilainen lintu.”

Ritva Mutanen

Kaarinalainen opas

Kelkvuorelle Harvaluotoon

”Kallioita pitkin on helppo kävellä. Ne ovat kuivia. Hiki puskee pintaan.

Lakialueella kasvaa järeitä mäntyjä. Jäkälät pukevat mäntyjen oksia ja naavapartoja roikkuu puissa.

Kelkvuori avaa Kaitveden maiseman kuin tarjottimelle.

Vuoren ja meren välissä kurkottelee jylhä kuusikko. Yläpuolelta katsoen ne näyttävät niin pieniltä. Hivuttaudun jyrkänteen reunalle. Hömötiainen tulee katsomaan lähikuusen oksalle, mikä ihmeen kulkija on tunkeutunut reviirille.

Jalkojen juurella lepäilevä meri on rauhallinen. Otan panoraamakuvia, istun hetken ja ihailen luonnon kauneutta. Horisontissa lännessä näen Kuusiston linkkimaston ja puiden välistä kurkkii Kirjalansalmen silta. Auringonlasku on täältä varmasti mahtava näytelmä.

Luonnonrauha on läsnä. Sen leikkaa kimittävä ääni. Kohta ohi vilahtaa nuolihaukka. Kaitveden yllä lentelee muutama tiira. Parvi merimetsoja lentää yli. Ne ovat suuntaamassa Peimarille.

Otan repun selästäni ja istahdan kalliolle. Kahvi kuksasta leipien kera kruunaa komean paikan. Horisonttiin avautuva maisema yli meren ja Kuusiston on koskettava elämys.

Harvaluodon vuorimaa on paikka, missä pääsee ihailemaan luonnon kauneutta. Voi myös koetella itseään valitsemalla oman reitin kuntonsa mukaan yksin tai ystävien kanssa.”

Hannu Rautanen

Luontoa ja historiaa harrastava vihreiden kuntapoliitikko

Teksti: Maria Kesti ja Heinimaija Hirvonen

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän