KRP:n ylikonstaapeli totesi puhelimitse Paaterolle, että häntä on kuulusteltava syylliseksi epäiltynä Päivi Räsäsen vuonna 2013 tekemän tutkintapyynnön johdosta. Helsingin huumepoliisin epäiltiin jättäneen rekisteröimättä tietolähteitä. Paaterosta epäiltiin, että hän oli tiennyt tuon.
– Valtakunnansyyttäjä nosti syytteen syksyllä 2018. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen, ja niin teki myös hovioikeus vuonna 2021. Olin löyhässä hirressä nelisen vuotta, Paatero puhuu.
– Syytös meni syvälle minuun. Se otti koville. Joka päivä mietin sitä, vaikka ei se minusta silti aina päälle päin näkynyt, Mikko Paatero puhuu espoolaiskahvilassa.
Hovioikeus hylkäsi syytteen, mutta hylkäyksen jälkeinen Helsingin Sanomie n lehtiotsikko vaivaa yhä Paateroa:
– ”Korkein poliisijohto vältti tuomion”, oli otsikko. Vältti?
Paatero sanoi usein miettineensä sitä, että täyttikö tuo juttu kaikkinensa JSN:n (Julkisen sanan neuvoston) kriteerit.
Koripalloa SM-tasolla
73-vuotiaasta Mikko Paaterosta on vastikään tehty elämäkerta Syytön jos sitäkään. Kirjassaan Mikko Paatero palaa myös 1980-luvun alkuun ja Kaarinaan:
”Meille Kaarina sopi mainiosti. Erityisesti sen ruotsinkielisessä nimessä S:t Karins oli ylevyyttä, jota en voinut vastustaa. Niinpä sitten laitoimme maallisen omaisuutemme Kaarinan kaupungilta vuokrattuun omakotitaloon ja aloimme tutkia asuntoja myydään -palstoja. Loppukesästä 1980 teimme kaupat Kaarinan Kesämäkeen tuolloin valmistumassa olleesta rivitalohuoneistosta.”
Kaarinan-aikaisista ystävistään kirjasta ponnahtaa esiin Pekka Kuukkala, joka oli Piikkiön piirissä ylikonstaapelina, kun Mikko Paatero valittiin sen nimismieheksi. Tuosta pitäen, jo kymmenien vuosien ajan, miehet – Paatero ja Kuukkala – ovat urheilleet ja pitäneet yhtä.
Kirjasta tulee ylipäätään ilmi Paateron viehtymys urheiluun. Hän pelasi koripalloa korkeimmassa mahdollisessa sarjassa, SM-sarjassa. Hänen joukkueenaan oli Turun Riento.
Nykyään tennis ja golf ovat iso osa Paateron elämänmenoa. Golfia hän pelaa paljon myös ulkomailla.
Hyvät suhteet nuoriin
Mikko Paatero kertoo elämäkertakirjassa, että hän nimitti Kaarinaan ensimmäisen naispoliisin.
– Kaarinassa me pidimme hyvät suhteet nuoriin. Valitsimme muun muassa Kaarinan kouluille omat nimikkopoliisit, jotka kävivät puhumassa oppilaille erilaisista laillisuusasioista, rikosvastuun ikärajoista liikennesääntöasioihin.
Paatero kertoo myös Kaarinan Lions Clubin olleen hänelle merkittävä paikka, jossa hän pääsi luontevasti tutustumaan eri alojen osaajiin.
– Mielekästä oli, kun aina joku jäsenistä piti lyhyen esitelmän valitsemastaan ajankohtaisesta aiheesta. Meillä oli useanlaisia hyväntekeväisyystempauksia, ja erityisesti muistan joulukuusimarkkinat, joilla myytävät kuuset kävimme porukalla kaatamassa lähimetsissä – omistajien luvalla tietenkin.
Paatero toimi poliisiylijohtajana vuosina 2008–2015. Hänen tehtävänään 10 000 henkilön organisaation johtajana oli ensisijaisesti huolehtia organisaatiosta ja sen kunnosta, budjetista, hallintouudistusten läpimenosta ja periaatteellisista linjanvedoista.
Paatero oli aktiivinen myös kansainvälisessä toiminnassa. Yksi hänen parhaista kumppaneistaan oli Viron nykyinen puolustusministeri Kalle Laanet, jonka ansiokkaaseen uraan kuuluu myös työtehtävät sisäministerinä sekä Tallinnan ja aiemmin Saarenmaan poliisipäällikkönä. Paatero tunsi Laanetin jo tämän Saarenmaan ajoilta.
Toipuminen syövästä ja avioerosta
Vuonna 2011 Mikko Paateroon iski eturauhassyöpä:
– Syöpä osoittautui aggressiiviseksi. Se leikattiin robottiavustuksella Vantaalla samana syksynä. En sairaudestani puhunut kuin lähipiirilleni. Suurta numeroa en tehnyt myöskään noina aikoina tapahtuneesta avioerostani, Paatero mainitsee.
Paatero on mukana ryhmittymässä Åbo Bois. Siinä on pääkaupunkiseudulla asuvia ihmisiä, joilla on turkulaistaustaa ja myös Turun murre hallussa.
Paateron löytää myös Töölöntorin kahvikerhosta Helsingistä. Poppoossa on eri alojen yrittäjiä, poliitikkoja, entisiä diplomaatteja ja muutama taiteilija. Yhtenä esimerkkinä kerholaisista käyköön laulaja Eino Grön.
– Ilman hyviä ystäviä ei elämää oikeastaan ole, Paatero miettii.
Ystävien kanssa hän useimmiten pui maan ja maailman asioita. Sekä urheilee.
TEKSTI: Hannu Ranta
Kaarinan avainhenkilö
Suomen taannoinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero ehti asua Kaarinassa yli kolmekymmentä vuotta.
Paatero aloitti Piikkiön piirin nimismiehenä vuonna 1980. Viran nimi muuttui Kaarinan piirin nimismieheksi viraston siirtyessä Turusta Kaarinaan.
Tuossa virassa Paatero oli vuoteen 1992, jolloin hänet valittiin Turun ja Porin läänin poliisitarkastajaksi, mutta Paateron asuinpaikka oli edelleen Kaarina. Samalla Paatero oli Kaarinassa monien vastuullisten kunnallisten työtehtävien luottomies.
Paateron ansiolistaan kuuluu muiden muassa Kaarinan kunnan henkilöstölautakunnan puheenjohtajuus, ja Paatero työskenteli kunnanhallituksen edustajana Kaarinan kunnan kunnanviraston johtoryhmässä 1980-luvulla. Kaarinan kunnan tilintarkastajana Paatero toimi myös pari vuotta.
Paatero oli myös Kaarinan avainhenkilö, avaimella palkittu tekijä.
