Kaarinan Oppaiden kulttuurikävelyllä tutustuttiin kesäkuussa Kaarinan itäiseen keskustaan.
Oppaan aloitellessa kierrosta Kaarina-talon edessä kävi pyörähtämässä kymmenkunta ihmistä, joille piti kertoa kirjaston olevan kiinni kesälauantaisin. Kierrokselle osallistunut Marjo Nousiainen kommentoi huvittuneena, että pitäisi jatkaa ripeämmin eteenpäin kierroksessa, jottei tarvitsisi tehdä tiedottajan töitä.
Kulttuurikävelylle saapuneet ihmiset olivat varustautuneet sään mukaisin varustein. Tämä tarkoitti kumisaappaita, sadetakkeja sekä sateenvarjoja. Sadesäästä huolimatta kävelylle saapui neljä kuuntelijaa.
Neljä vuotta sitten avattu Kaarina-talo toimi lähtöpisteenä.
– Kaarina-talo on kuin kaarinalaisten olohuone, opas Lea Heinonen-Eerola kuvaili.
Rakennus itsessään sisältää kirjaston, kaupungin hallintopalveluita, pysyviä taideteoksia, vaihtuvia taidenäyttelyjä sekä kahvilan. Yli 25 vuotta sitten Kaarinaan perustettiin yksi ensimmäisistä yhteispalvelupisteistä Suomessa – Yppi. Sen perinteet jatkuvat nyt Kaarina-talolla palvelupiste Fiskarin toiminnassa.
Kaarina-talon vierestä löytyy Pyhän Katariinan patsas, joka on ensimmäinen kaupungin ulkotiloihin tilaama julkinen taideteos. Patsas pystytettiin vuonna 1998 ja sen on punaisesta graniitista tehnyt latvialainen kuvanveistäjä Victor Suskevic .
2 000 asukkaan kylä
Kaarinan keskiaikainen kirkko rakennettiin aikanaan Nummen kylään, joka nykyään on osa Turun kaupunkia. Vuonna 1939 Nummenmäki ja iso osa silloisen Kaarinan kunnan alueita Lausteelta Vähä-Heikkilään liitettiin Turkuun. Jäljelle jäi noin 2 000 asukkaan ”tynkä-Kaarina”.
Kaarinalaiset varmasti tietävät Oskarinaukion, mutta harvemmat tietää, että miksi sitä kutsutaan juuri Oskarinaukioksi. Heinonen-Eerola kertoo, että aukio on nimetty Oskari Hollménin mukaan, joka omisti Hovirinnan maatilan.
Turun kaupunki havitteli aikanaan Hollménin omistamaa maa-aluetta, mutta kaarinalainen Hollmén myi tiluksensa Kaarinan kunnalle 1960-luvun lopulla.
Hovirinnan alueelle on runsaan 50 vuoden kuluessa kehittynyt nykyinen Kaarinan keskusta, joka myös jatkuvasti laajenee Itään, kun Rauhalinnan aluetta rakennetaan. Yleisestihän Kaarinan keskustan alue tunnettiin 1980-luvulle asti Paraisten tienhaarana, kuten bussiaikatauluihinkin oli kirjoitettu.
Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan kuntaliitos tapahtui 2009. Silloin 22 000 asukkaan Kaarina piti nimensä, mutta käyttöön otettiin 7 500 asukkaan Piikkiön vaakuna.
Rosarium kutsuu piknikille
Kävelyreitti kulki Veteraanipuistoon ja siellä olevaan ruusupuistoon eli rosariumiin. Rosarium perustettiin 1993, jolloin Kaarinasta tuli kaupunki. Puistosta löytyy toinen Kaarinan veteraanikivistä ja toinen on Piikkiön keskuspuistossa.
Rosariumiin istutettiin noin 200 eri ruusulajia, joista yksi lajike on nimeltään Kaarina-ruusu. Aikanaan ihmiset saivat noin sadalla markalla ostaa rosariumista oman nimikkoruusun.
– Puisto on keskikesällä kauneimmillaan, opas kertoo ja suosittelee osallistumista Kaarina-Seuran 4.7. järjestämään ruusukonserttiin.
Kierros oli erittäin lyhyt kävellä, mutta se sisälsi paljon kuunneltavaa. Kulttuurikävelyn päätteeksi pitkään Kaarinassa asuneetkin osasivat nähdä kaupungin uusin silmin.
