Hiilessä ja sen tehokkaammassa sitomisessa maaperään voisi olla lisäavain maanviljelijöiden kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Näin uskovat ainakin MTK-Varsinais-Suomen Hiilipelto-hankkeen puolesta Tuorlassa puhuneet hankeasiantuntija Sami Talola ja aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu.
– Yksi keino on pitää peltolohkot kasvipeitteisinä kasvukauden ulkopuolellakin viljelemällä monivuotisia viljelykasveja ja kerääjäkasveja, kuten nurmikkoa. Ne sitovat maaperään hiiltä, jolloin esimerkiksi pitkät kuivat jaksot tai voimakkaat sateet eivät ole niin vahingollisia viljelylle, Talola kertoi.
Varsinkin viimeiset kaksi kasvukautta ovat osoittaneet kasvipeitteisyyden hyödyt.
– Nyt on ollut harvinaisen hankalat pari edellistä vuotta, kun kuivat jaksot ovat olleet pitkiä ja niiden vastapainona on sitten saatu rankkoja sadejaksoja. Monilla pelloilla arvokkaita ravinteita ei ole pystytty hyödyntämään tehokkaasti ja kuivat jaksot ovat tyrehdyttäneet kasvupotentiaalia merkittävästi, Talola sanoi.
Talola ja Launto-Tiuttu kertoivat aiheesta Tuorlassa teemapäivänä, joka oli suunnattu maanviljelijöille, alan opettajille ja opiskelijoille. Paikalla oli paristakymmenestä neljäänkymmeneen aiheesta kiinnostunutta.
Kasvipeitteisyys torjuu ilmastonmuutosta
Tuorlan opetusmaatilalta löytyy nurmi-, kevätvehnä- ja öljyhamppupeltolohko konkreettisena esimerkkinä monilajisesta pellosta.
Perinteinen viljelykierto, jossa maat käännetään syksyllä puintien jälkeen odottamaan seuraavan kevään kylvöjä, ei ole paras ratkaisu ainakaan varsinaissuomalaisilla pelloilla.
– Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt tulevat näillä näkymin yleistymään, joten on hyvä miettiä, miten maatalous kehittyy muuttuvan ilmaston mukana. Kasvipeitteisyys on yksi hyväksi havaittu keino sekä ravinteiden että kosteuden sitomisessa maaperään, Launto-Tiuttu sanoo.
– Viljelyvarmuuden parantaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen kannustavat viljelijöitä panostamaan mahdollisimman tehokkaaseen hiilen sitomiseen.
Tarjolla ilmaista pienryhmäneuvontaa
Yksi päivän tavoitteista oli löytää aiheesta kiinnostuneita maanviljelijöitä mukaan ProAgrian vetämään pienryhmäneuvontaan, joka starttaa syksyllä. Pienryhmiin etsitään kaikkiaan noin neljääkymmentä viljelijää, jotka olisivat kiinnostuneet uusista tavoista hiilen tehokkaammassa sitomisessa peltolohkoille.
– Meillä on nyt noin 20 viljelijää ilmoittautuneena, ja mukaan ehtii vielä elokuun loppuun asti. Pienryhmäneuvonta on ilmaista, ja tavoitteena on kokoontua yhteen muutaman kuukauden välein vaihtamaan ideoita ja saamaan asiantuntijaneuvoja, kertoo luomu- ja ympäristöasiantuntija Satu Paananen ProAgriasta.
Pienryhmäneuvonta jatkuu syksyyn 2024 asti.
