Laji-innostus oli lopahtanut ja soutuseura oli kuihtumaisillaan pois.
Kaarinan soutuseuralla oli viime vuonna hädin tuskin enää kasassa näin suuren kokoonpanon soutajajoukkoa. Nyt kirkkovenesoutu kukoistaa Kaarinassa.
Harrastuksen elvytti kahden soutuseuran yhdistyminen. Kaarinan Soutajat sekä raisiolainen soutuseura Neste löysivät toisensa Hannu Hirsimäen ansiosta.
Kaarinan Soutajissa lajia harrastavalla Hirsimäellä on historia myös Nesteen soutajana. Hänellä oli siellä tuttuja, joiden kanssa alkoi pohdinnat seurojen yhdistymisestä.
Alkutaipaleella räpiköintiä
Vuoden alussa tapahtunutta seurojen yhdistymistä edelsi noin vuoden mittaiset neuvottelut.
Nesteellä oltiin uudistushaluisia, ja kaarinalaisilla oli tarjota hyvät puitteet harrastuksen jatkolle. Esimerkiksi seuramaksut ja muut kulut olivat Kaarinan Soutajissa edullisemmat, mikä osittain vaikutti siihen, että yhdistyminen johti Kaarinaan.
Kahden soutuseuran yhdistyminen oli pelastus. Yhdistymisen jälkeen kohdattiin heti alkuun kuitenkin ongelma.
– Lajiimme kuuluu erottamattomasti yhteisöllisyys, siksi meillä oli suuri haaste selätettävänä, Hirsimäki kertoo.
Yhdistyneen seuran jäsenet jakautuivat vanhojen porukoiden mukaan kaarinalaisiin ja nesteeläisiin. Ryhmähengelle tällainen kahtiajako tiesi huonoa.
– Nostin kissan pöydälle seuramme kokouksessa, Hirsimäki selittää.
Hän kertoo, että asiaa käsiteltiin, minkä jälkeen alkoi soluttautuminen yhtenäiseksi joukkioksi. Alun pulma saatiin ratkaistuksi, ja yhteishenki on ollut seuralaisille suuri voimavara.
Kirkko-, kisa- ja huvittelumatkoja
Soutajat treenaavat kahdesti viikossa Voivalanrannassa, missä seuran venetalli sijaitsee. Nykyään treeneissä käy aktiivisesti niin paljon soutajia, että usein treenipäivinä vesille lasketaan seuran molemmat veneet.
Pitkää ja puista soutuvenettä käytettiin ennen vanhaan erityisesti Suomen järviseuduilla kirkkomatkoihin. Tästä juontaa nimi kirkkovene.
1600-luvun uskonpuhdistuksesta lähtien kirkko alkoi vaatia veneiden ylläpitoa, mikä selittää kirkkoveneiden laajan levinneisyyden.
60 kilometriä pelkkää soutamista
Kaarinan soutuseura osallistuu joka heinäkuussa järjestettäviin Sulkavan Suursoutuihin, joita nimitetään maailman suurimmaksi soututapahtumaksi. Sulkavan soutu kerää Saimaan vesille Sulkavaan tuhansia soutajia ja kymmeniä tuhansia katsojia.
Kisamatka, jolle Kaarinan soutajat osallistuvat, on 60 kilometriä. Tämä tietää yli viiden tunnin soutua.
Minuutissa tapahtuu noin 31 aironvetoa, eli kisamatkan jälkeen soutajille on kertynyt yli 9300 vetoa.
– Siinä on jo kädet vesikelloilla ja pakarat puuduksissa, Hirsimäki naurahtaa.
Soutuseurassa on pohdittu, että toimintaa voitaisiin laajentaa lajikokeilujen pariin. Soutamisesta kiinnostuneille tarjottaisiin mahdollisuus kokeilla soutua ilman sitoutumista.
Kaarinan soutuseuran toimintaan kuuluu kirkkoveneiden vuokraus. Erilaiset tahot ja esimerkiksi opiskelijaporukat vuokraavat veneitä käyttöön virkistysmielessä. Tällöin seurasta mukaan saapuu perämies ja kaksi soutajaa, jotta soutuseikkailu sujuu mukavasti.
Kirkkovene
Kirkkoveneet ovat pituudeltaan 12-metrisiä ja leveydeltään vähintään 1,8 metriä.
Soutajia kyytiin mahtuu 14. Lisäksi veneessä on paikka perämiehelle.
Kaarinan Soutajien kaksikko kävi kultajahdissa
Sulkavan Suursouduista palattiin kotiin hopeamitalit kaulassa.
Markus Rantanen sekä Antti Juntunen Kaarinan Soutajista jäivät 21 sekunnin päähän voitosta.
Parivaljakko osallistui vuorosoudun 60 kilometrin kisamatkaan.
40 kilometrin kohdalla he tekivät paatissaan päätöksen kiriä kärkivene kiinni, vaikka henki lähtisi.
Päättäväisyys johti soutajat maaliin aivan kärkiveneen kannoilla.
– Seuraavaksi Pirkanmaan Souduista lähdemme hakemaan kultaa, kertoo Rantanen.
Rantanen sekä Juntunen urheilevat vapaa-ajallaan monipuolisesti. Rantanen liittyi Kaarinan Soutajiin neljä vuotta sitten, ja Juntunen liittyi seuraan viime syksynä. Molemmat ovat siis vasta hetken harjoitelleet lajin parissa, mutta kova peruskunto on siivittänyt kaksikon soutua.
