”Ei niitä nykyajan nuoria enää kiinnosta työnteko. Ennen sitä mentiin kesäksi vaikka mansikoita poimimaan…”
Jokainen nuori on varmasti joskus kuullut tämän valitusvirren. Uteliaisuudesta päätimme lähettää Kaarina-lehden toimittajan mansikkapellolle testaamaan, paljonko mansikoita poimimalla voi tienata. Tuloksista voi lukea tästä lehdestä sivulta 14.
Aihe ei ole sinänsä uusi. Suomessa on jo useita vuosia puhuttu siitä, että mansikkapelloille on vaikea saada kotimaista työvoimaa. Juttuun haastateltu Saksan tilan isäntä Jaakko Koski kertoo saavansa vuosittain kesätyöhakemuksia suomalaisilta nuorilta, mutta iso osa hakijoista on alle 15-vuotiaita, eli eivät ikänsä puolesta varteenotettavaa työvoimaa.
Tilan pitäjälle oleellista on löytää sellaiset työntekijät, jotka ovat motivoituneita sitoutumaan kovatahtiseen työhön, eivätkä luovuta kahden päivän jälkeen.
Palkan suuruus on asenteesta kiinni. Vikkelä poimija kerää pellolta itse asiassa ihan mukavat kesätyörahat.
Vanhat ihmiset ovat siinä mielessä oikeassa, että mansikanpoiminnalla on suomalaisnuorten keskuudessa turhankin negatiivinen kaiku. On totta, että työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa, mutta useimmille nuorille se ei liene kynnyskysymys. Jos vaihtoehtona on hakea töihin mansikkamaalle tai olla ilman kesätöitä, moni nuori valitsee jälkimmäisen, vaikka mansikkamaalla voisi tienata paremmin kuin esimerkiksi kahden viikon kesätyöjaksolla kaupassa. Tätä ei ehkä moni tule ajatelleeksi.
Entä pärjäävätkö suomalaisnuoret mansikkamaalla? Jaakko Kosken mukaan tilan kaikkien aikojen paras kesätyöntekijä on suomalainen teinipoika, joka tuli ensimmäisenä päivänä töihin musta bändipaita päällä ja pitkät hiukset hulmuten.
”Ajattelin, että tästä ei varmaankaan tule kovin pitkäaikaista tuttavuutta.”
Toisin kävi. Hevaripoika osoittautui oikein näppäräksi poimijaksi ja työskenteli sen jälkeen monta vuotta Saksan tilalla myös muissa töissä.
Heinimaija Hirvonen
