Piikkiön Vuortenpäässä on tehty juhannuksen molemmin puolin arkeologisia koekaivauksia, joiden tavoitteena on ollut kartoittaa mahdollisten jatkokaivauksien tarvetta alueella. Alueella on tehty aiemmin inventointeja ja maastotarkastuksia, joiden perusteella on havaittu, että alueella on kivikautisia löytöjä, jotka viittaavat sen aikaiseen asutukseen ja elämään.
Vuortenpäästä on toimitettu löytöjä Museovirastolle myös muiden kuin arkeologien toimesta, mutta siellä ei kuitenkaan ole tehty varsinaisia kaivauksia aiemmin. Tarkoituksena on nyt selvittää tarkemmin, millä alueilla asuinpaikat sijaitsevat.
Ja ainakin ensimmäisen runsaan viikon kaivausjakson perusteella lisälöytöjä on luvassa vielä reilusti.
– Vaikka ankara helle onkin hidastanut kaivaustahtia juhannuksen jälkeen, voi jo nyt sanoa, että löytöjä on tehty melko paljon. Erilaisia kvartsi-iskoksia ja muiden kivilajien iskoksia myös. Sekä palanutta luuta, kertoo kenttätyönjohtaja Tuija Väisänen .
Palanut luu on merkki kivikautisesta ruuanlaitosta, eli grillailusta. Kvartsi-iskokset taas ovat merkki sen aikakauden työkaluseppien päiväaskareista.
– Iskokset ovat käytännössä ylijäämätavaraa, jota on syntynyt työkaluja valmistettaessa. Eli iskemällä lohjenneita kivien palasia, ne kyllä erottuvat selvästi luontaisesti murentuneesta kivestä.
Tunnin juna kannustimena
Syy, miksi tutkijat ovat juuri Vuortenpäässä tekemässä koekaivauksia, liittyy Tunnin junaan. Nopealle junayhteydelle kaavailtu ratalinjaus kulkisi Vuortenpäässä moottoritien pohjoispuolella viistäen tutkimusalueen etelärajaa.
Kaikki mahdollinen tieto esihistoriallisesta elämästä halutaan saada talteen ennen mahdollisten ratatöiden alkamista.
Siksi tutkijaryhmä on tulossa Vuortenpäähän näillä näkymin myös syksyllä.
– Toki me täällä emme asiasta päätä, mutta kokemuksen perusteella uskaltaisin veikata, että tällaisen löytömäärän seurauksena alueella tehdään myös jatkotutkimuksia. Ajatus on, että seuraava kaivausjakso ajoittuisi syksyyn, ehkä syys-lokakuulle, Väisänen arvioi.
Miksi sitten Vuortenpäästä, alueelta jossa nykyisin ei ole kuin yksi asuintalo, löytyy ja on löytynyt niin valtava määrä merkkejä elämästä tuhansia vuosia sitten?
– Merenrantaviiva on ollut kivikaudella näillä main ja tuolloin elämä on lähes poikkeuksetta keskittynyt meren, järvien tai jokien rantamille. Vaikka se nyt kaukaiselta voi tuntuakin, ulottui meri tässä kohdin moottoritien pohjoispuolelle, Väisänen hymyilee.
Satoja kuoppia maastossa
Kaivauksissa muutaman hehtaarin kokoisella alueella tehdään lukuisia pieniä, noin 50 senttimetriä sivuiltaan olevia kuoppia, joiden syvyydet vaihtelevat 20–30 senttimetristä lähemmäs metriin. Maata kaivetaan niin syvälle, että vastaan tulee niin sanottu puhdas pohjamaa, johon ihmisen toiminta ei ole enää viimeisten satojen vuosien aikana vaikuttanut.
Väisäsen lisäksi koekaivauksia tekee 6–8 henkilön porukka, johon kuuluu niin kaivausapulaisia kuin apulaistutkijoita. Tutkittavia kiviä ja luunpalasia on maastosta löytynyt jo useita kymmeniä, ja niiden analysointi jatkuu todennäköisesti ensi kevääseen.
– Raportointia kertyy aika paljon, ja todennäköisesti yhteenveto on valmis vasta keväällä. Pitää muistaa, että kyseessä on todella iso muinaisjäännösalue, johon mahdollisesti palataan vielä myöhemmin tekemään tutkimuksia.
Ratahankkeelle merkittävä EU-rahoitus
Euroopan Unionin komissio päätti keskiviikkona myöntää Verkkojen Eurooppa –välineen rahoitusta yhdeksälle hankkeelle Suomessa.
Kupittaa–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapihojen rakentamiselle myönnettiin tukea 22,98 miljoonaa euroa. Summa jakautuu tasan Väyläviraston ja Turun kaupungin kesken.
Kupittaa-Turku-ratahanke on osa Helsinki–Turku-välin nopean junayhteyden rakentamista. Tukihankkeen tavoitteena on mahdollistaa Helsinki–Turku-välin nopean junayhteyden aiheuttama merkittävä henkilöliikenteen kasvu, sen yhteensovittaminen tavaraliikenteen kanssa sekä edesauttaa lähiliikenteen kehittämistä Turun seudulla.
Väylävirasto ja Turun kaupunki vastaavat vuoteen 2024 jatkuvan rakentamishankkeen kustannuksista puoliksi. Euroopan Unioni on jo aikaisemmin tukenut Väyläviraston, Turun kaupungin ja VR:n yhteistyönä toteuttamaa hankkeen suunnitteluvaihetta 6,3 miljoonalla eurolla.
– Euroopan komission tukipäätös osoittaa kiistatta, että ratahanke on yhteiskuntataloudellisesti perusteltu ja täyttää kaupungin asettamat tavoitteet raideliikenteen kehittämiselle. Komissio myös näkee Kupittaa-Turku-ratahankkeen oleellisena osana eurooppalaisen rataverkoston kehittämistä. Päätöstä voidaan samalla pitää lähtölaukauksena niin Tunnin junalle kuin Turun seudun lähijunaliikenteellekin, arvioi tiedotteessa rahoituspäätöstä Turun kaupungin omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen .
Kupittaa-Turku-ratahankkeen rakentamistyöt ovat parhaillaan käynnissä. 15. elokuuta alkaen Helsingin suunnasta Turkuun saapuvat junat jäävät Kupittaan asemalle, eivätkä jatka Turun päärautatieasemalle. Kupittaan asemalta järjestetään jatkoyhteys Turun keskustaan ja satamaan vaihtoehtoisilla kulkuvälineillä.
