Aluksi tietovisakysymys: tiedätkö, mistäpäin löytyvät Satulinna, Hotelli, ja Pirun villa?
Jos et tiedä, kannattaa kysyä littoislaisilta. Kaikki rakennukset sijaitsevat nimittäin kävelymatkan päässä vanhalta Verkatehtaalta.
Vuonna 1921 rakennettu Satulinna sai nimensä siitä, että talossa asui aikoinaan toista sataa tehtaassa työskentelevää naimatonta neitoa. Pirun villa taas on Schnittien 1800-luvulla rakentama pitsihuvila, jossa uskottiin kummittelevan. Hotelli oli tehtaan työntekijöiden asuntola, jota kutsuttuun hotelliksi pitkien käytävien ja toisiaan vastapäätä olevien hellahuoneiden takia.
Tehtaanmäeltä löytyy yli parikymmentä Verkatehtaan aikaista suojeltua rakennusta, joista on sittemmin remontoitu moderneja asuntoja. Vanhat kutsumanimet ovat kuitenkin edelleen käytössä.
– Museoviraston mukaan tämä on yksi Suomen parhaiten säilyneitä historiallisia puutaloalueita, Verkatehtaan alueen historiasta kaksi kirjaa tehnyt Eeva Turpeinen kertoo.
Veitsenterällä
Oli pienestä kiinni, ettei Tehtaanmäen puutalomiljöötä jyrätty matalaksi tehtaan toiminnan päättyessä vuonna 1969.
Muutamat rakennuksista olivat tehtaan omassa käytössä, mutta pääasiassa niissä oli asunut tehtaan työntekijöitä perheineen. Kun tehdas suljettiin, asukkaat lähtivät muualle töihin ja iso osa asunnoista jäi tyhjilleen.
Vanhassa tehdasrakennuksessa oli monenlaista yrittäjää, mutta kukaan ei ollut kiinnostunut alkeellisista asunnoista. Asunnot olivat huonokuntoisia, eikä niissä ollut vesijohtoja eikä viemäreitä.
Pikkupoikana Syrjälä-nimisessä talossa asunut Jouko Appelblom muistelee, että aamuisin kolmen talon asukkaat jonottivat samaan huussiin.
– Ne vessareissut olivat tuskaisia. Kirkon kulmalla piti seisoa vähän aikaa jalat ristissä ennen kuin uskalsi jatkaa matkaa, hän nauraa.
Tehdas yhdisti ihmisiä
Verkatehtaan vielä toimiessa elämä Tehtaanmäellä oli hyvin yhteisöllistä. Tehdas yhdisti eri puolilta Suomea muuttaneet ihmiset.
– Tehtaan kello herätti asukkaat aamulla. Vapaa-ajallaan väki kokoontui uimalaitokselle ja saunalle, urheilukentälle tai aiemmin urheilukentän paikalla olleille puutarhapalstoille, lapsena Pinellassa asunut Juho Kestilä kuvailee.
Tehtaan sulkeminen muutti ilmapiiriä. Asukkaat olivat huolehtineet yhteisistä pihoistaan, mutta tehtaan toiminnan päättyessä ympäristö muuttui hoitamattomaksi. Tyhjillään olevissa asunnoissa majaili asunnottomia ja alkoholisteja.
Entisestä talonmiehen asunnosta oli revitty seiniä irti ja tehtaan entisen ruokalan oven edessä oli rautaportti. Pikkupojat kiipesivät rikotun ikkunan kautta sisälle rakennukseen pelaamaan pöytätennistä.
Kuulopuheiden mukaan Littoinen oli tuohon aikaan yhtä pahamaineinen kuin Varissuo, mutta Kestilä ei allekirjoita väitettä.
– Tehtaan sulkemisen jälkeen saattoi olla vähän levotonta, mutta ei täällä koskaan mitään kovin pahaa tapahtunut, hän toteaa.
– Alue näytti hylätyltä. Tehdas oli suljettu ja talot olivat enimmäkseen tyhjillään. Silloin ei olisi uskonut, että alueesta tulee vielä joskus sellainen kuin se nykyisin on, tehtaan entinen työntekijä Leila Reunanen kuvailee.
Rakennusten kohtalosta väännettiin kättä lähes kaksikymmentä vuotta. Osa ymmärsi niiden suojeluarvon, osa taas olisi halunnut purkaa vanhat rötisköt ja rakentaa tilalle nykyaikaisia asuntoja.
Ensimmäisiä asukkaita
Olli Roine muutti Hotelliksi kutsuttuun taloon 1980-luvun alussa, jolloin puutalojen kohtalo oli vielä epävarmaa. Rakennuksessa ei ollut tuolloin kunnallistekniikkaa. Vesi haettiin Verkatehtaan seinästä olevasta vesipostista ja käymälä oli talon pihalla.
– Kun tiedustelin kunnalta vesi- ja viemäriliittymää, minulle sanottiin, että tästä tulee viheralue, Roine hymähtää.
Toisin kävi. Vuonna 1987 hyväksyttiin kaava, joka suojeli koko teollisuusmiljöön tehtaineen, puutaloineen ja linnoineen.
Turpeinen kertoo kirjassaan Littoisten Verkatehdas patruunoineen 1739–2004 , että puutalojen pelastus oli se, ettei Liedon kunta ostanut niitä: ”Alue ehti olla tarpeeksi pitkään kiinteistökeinottelijoiden käsissä, jolloin rakennushistoriaan liittyvät arvot ehtivät muuttua.”
Alueelle syntyi hänen mukaansa uudenlaista yhteisöllisyyttä, kun vanhat puutalot saivat uusia asukkaita. Ihmiset lainasivat toisiltaan työkaluja ja lapset leikkivät yhdessä pihoilla.
Littoisten lumo
Nykyisin Tehtaanmäen puutaloasunnot ovat asuntomarkkinoilla haluttuja kohteita. Myös tehdasrakennus on remontoitu upeiksi loft-asunnoiksi.
Törölässä asuvat Jani Pihlajamaa ja Sari Koponen ovat järjestäneet vuosia Littoisissa Lumoavat pihat -tapahtumaa. Kerran pihaan tuli rouva, joka oli asunut lapsena äitinsä kanssa Törölässä. Nainen liikuttui siitä, miten kauniiksi vanha talo oli laitettu. Oli kuin lapsuusmuistot olisivat saaneet kultareunuksen.
– Pienenä tyttönä hän oli hävennyt sitä, että asui Törölässä.
Nykyään Littoisten yhteisöllinen maine on pitkälti Turpeisten kaltaisten kyläaktiivien ansiota. Parikymmentä vuotta sitten Littoisiin muuttanut Turpeinen on kirjaprojektien lisäksi ollut järjestämässä Littoisten markkinoita ja alueen historiasta kertovia Verkakierroksia.
– Täälläkin asuu ihmisiä laidasta laitaan: työttömistä ja opiskelijoista professoreihin ja piispaan. Kaikki eivät ole yhteisöllisiä, mutta osa on, Turpeinen sanoo.
Leila Reunanen on asunut lähes koko elämänsä kilometrin säteellä tehtaasta. Hän lienee oikea ihminen kertomaan, mikä se Littoisten lumo oikein on?
– Muistan edelleen kirkkaasti sen päivän, kun tulin Littoisiin ensimmäisen kerran. Oli syyskuu ja kävelimme tätini kanssa vanhaa, hiekkarannan kautta kulkevaa tietä. Tätini sanoi: katos likka, tuolla se tehdas on. Olin mykistynyt, sillä en ollut eläissäni nähnyt tehdasta, Reunanen kuvailee.
Järvimaisema, tehdas ja yhteisöllisyys tekivät Reunaseen lähtemättömän vaikutuksen. Sen jälkeen hän ei ole lähtenyt pois.
Jutussa on käytetty lähteenä Eeva Turpeisen kirjoittamaa teosta Littoisten Verkatehdas patruunoineen 1739-2004.
Historiasta kiinnostuneille
Alueella järjestetään draamallisia Verkamatka-kierroksia ke 24.8. ja to 25.8. kello 18 sekä su 28.8. kello 16.
Littoisten iltatori järjestetään 10. ja 17.8. kello 18–20. Molempina päivinä myös mahdollisuus osallistua Verkkalenkki-opastukselle kello 17 alkaen.
