100 vuotta Piikkiön Kehitystä – Seura on liikuttanut väkeä lähes itsenäisen Suomen ajan

0
25 vuotta seuran puheenjohtajana toiminut Vilho Nummila oli useassa lajissa aktiivinen, kantava voima. Etenkin 1960-luvulla seura nousi yleisurheilun TUL:n kärkiseurojen joukkoon. ”Villellä” oli autona rättisitikoita. Kuvassa kuuluttamo on rakennettu hänen sitikkaansa, josta Ville itse kuuluttaa. Muut kuvassa ovat Kari Teräväinen ja Marja-Liisa Skyttä (sittemmin Teräväinen). Kuva on Piikkiön urheilukentältä.

On aina kyse poikkeuksellisen pitkäjänteisestä ja hyvästä vapaaehtoistyöstä, jos suomalainen urheiluseura saavuttaa sadan vuoden rajapyykin. Kaarinassa tuohon lukemaan on yltänyt toistaiseksi vain kaksi seuraa, kumpikin Piikkiöstä: 114-vuotias Piikkiön Karhu ja 100-vuotista taivaltaan tänä vuonna juhlistava Piikkiön Kehitys.

Siinä missä Karhu on välillä uinunut talviunia, on Kehityksessä toiminta ollut vireää 1920-luvun alkuvuosista saakka.

– 1960-luvulla tuli menestystä TUL:n kisoissa ja 1970-luvulla oli puolestaan vahvoja suunnistusvuosia. 1990-luvulla taas yleisurheilu alkoi nostaa päätään, ja se on jatkunut oikeastaan näihin päiviin asti. Myös lentopallossa on koko ajan ollut vireää toimintaa, luettelee Pirjo Ailanto , joka on vuosien varrella nähty seurassa monessa eri roolissa.

Kehityksessä yksi tärkeä traditio on jokakesäinen nuorten kesäleiri Harvaluodossa.

– Vanhemmat alkavat yleensä jo hyvissä ajoin kysellä, milloin kesäleirille voi taas ilmoittautua. Nuorille se on hyvä paikka opetella vastuuta, sillä monesta aiempien vuosien leiriläisistä on myöhemmin tullut apuohjaajia leirille.

Yli 400 jäsentä

Kehityksessä oli vuodenvaihteessa 439 jäsentä. Seuran päälajit ovat yleisurheilu, lentopallo, petankki ja seniorisuunnistus. Aiemmin seurassa on ollut myös aktiivista voimanostotoimintaa, hiihtäjiä ja pyöräilijöitäkin.

– Seura on aina ollut avoin eri lajien harrastajille, ja on jatkossakin. Esimerkiksi tänä vuonna marraskuussa kerhotalolla järjestetään tietokone- ja konsolipelaamisesta kiinnostuneille nuorille lanit. Koko ajan pyritään keksimään uutta, seuran puheenjohtaja Hanna Lindberg kertoo.

Juhlavuottaan seura viettää usein tapahtumin, joita on ripoteltu lähes joka kuukaudelle. Esimerkiksi syyskuussa on seuran oma lentopallon sekaturnaus.

Heittolajeista menestystä

Vaikka Piikkiön Kehityksessä tavoitellaan ennemmin liikunnan iloa kuin urheilusaavutuksia, Kehityksestä on noussut vuosien varrella tukku SM-mitalisteja. Heistä monen taustalla on ollut heittolajien valmentaja Antti Suonpää . Yksi hänen valmennettavistaan on ollut 2010-luvun alkuvuosina kansallista huippua naisten keihäänheitossa kolkutellut Henna Lahdenperä, o.s. Takkinen .

– Henna on varmaan seuran menestynein yleisurheilija, jos menestystä mitataan pärjäämisessä aikuisten tasolla. Hän oli Kalevan Kisoissa kuudes vuonna 2014, Ailanto muistuttaa.

Suonpäälle Ailanto jakaa kiitosta siitä, että nimenomaan heittolajit ovat olleet Kehityksessä 2000-luvulla vahvoja. Seurasta on päästy edustamaan nuorten SM-tasolla usean urheilijan voimin, ja myös tulevaisuus näyttää valoisalta.

Tänä vuonna on menestynyt heittäjä Juho Suominen, jolla on takanaan nyt yksi nuorten maaotteluedustus, ja hän tuli Kalevan Kisoissa kuudenneksi.

– Juho otti isoja kehitysaskelia viime kaudella voittamalla kuulantyönnössä 17-vuotiaiden SM-kultaa, Ailanto kertoo.

Mitä 110-vuotiaana?

Entä minkälaisena seurana nykyiset aktiivit näkevät Kehityksen 110-vuotiaana?

– Toivottavasti seurassa harrastettaisiin vielä useampaa lajia kuin nyt ja jäsenmäärä olisi kasvussa. Ylipäänsä toiminnan olisi hyvä olla mahdollisimman monipuolista, tiivistää puheenjohtaja Lindberg.

– Yksi iso tavoite voisi olla Kerhotalon remontointi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toki myös niitä SM-voittoja, maaotteluedustuksia ja muuta urheilullista menestystä. Sitä varten kentillä ja harjoituksissa kuitenkin töitä tehdään, Ailanto jatkaa.

Kerhotalo oli talkootyön voimannäyttö

Piikkiön Kehityksen vauhdikkain kasvu oli 1960-luvulla. Vuonna 1987 taas valmistui oma kerhotalo, vuonna 2003 sen kupeeseen yleisurheilusuora lentopallo- ja tenniskentän kera.

Vilho Nummila oli puuhamiehenä Kerhotalon taustalla. Silloin oli vahva halu, että seuralla pitäisi olla yhteisesti käytettävissä oleva talo ja myös arkisto seuran aineistolle. Taloa varten otettiin aika iso 100 000 markan laina, mutta toisaalta valtavasti tehtiin myös talkootyönä. Talo on maksanut itsensä kyllä moninkertaisesti takaisin, Pirjo Ailanto kertoo.

Nykyisin Kerhotaloa voi vuokrata vaikkapa juhliin. Korona-aikana varauskalenterissa on ollut tilaa, mutta vuosi 2022 näyttää paremmalta.

– Kyllä varauksia on nyt taas alkanut tulla enemmän. Se on hyvä, sillä talo kerryttää jo itsessään aika paljon muun muassa lämmityskuluja, sanoo varauksista vastaava Mikko Suonpää .

”Tavoitteena hauskanpito”

Seuran puheenjohtaja Hanna Lindberg itse osallistui noin 15 vuotta sitten Kehityksen aikuinen ja lapsi -lentopalloharjoituksiin. Lindberg innostui ja perusti A/B-tytöille lentopallojoukkueen, jota valmentaa vielä tänäkin päivänä.

A/B-tytöissä pelataan lentopalloa ikähaarukalla 13–18. Porukka on hitsautunut yhteen, ja ikäeroista huolimatta treeneissä pelaaminen on tasaisesti haastavaa jokaiselle.

15-vuotias Suna Kotilainen on pelannut lentopalloa kuusi vuotta, ja kaksi vuotta hän on harrastanut lajia Piikkiön Kehityksessä.

– Meillä on hyvä yhteishenki ja pelaaminen on hauskaa, kuvaa Suna.

Harrastuksen aloitukseen on ollut matala kynnys.

– Harjoituksissa ja peleissä ei tähdätä suorituksissa korkealle, vaan korkeat tavoitteet ovat siinä, että urheilusta nautitaan, Linberg kertoo.

Piikkiön Kehitys

  • Perustettu vuonna 1922
  • TUL:n alainen monilajiseura
  • Seurassa oli 439 jäsentä 1.1.2022