Kaarinan rajalta on alle kilometri Turun raviradalle Metsämäkeen, mikä selittää kaarinalaisen raviurheilun tasoa ja laajuutta.
Vahvuuden yksi ilmentymä on ravirataa pyörittävän Turun Hippoksen hallinto. Hallituksen varapuheenjohtajana toimii kaarinalainen Sari Mäki ja hallituksen jäsenenä Jussi Hautanen.
Radan vakioporukkaan kuuluu kiinteästi kilpailujen kengittäjä Veli-Matti Allen. Hän oli myös Forssan kuninkuusravien kengitysseppänä.
Viime vuosina on ohjastajapuolella noussut nuorten invaasio. Etenkin Patri Filatoff on näyttänyt suuntaa. Hän istui kilpakärryille ensi kerran vuonna 2019, ja viime keskiviikkoon mennessä startteja oli jo reilut 400 ja ajettuja palkintoja yli 104 000 euroa. Isänsä Jyrki Filatoffin jalanjäljissä Patri on aloittanut myös valmennustoiminnan.
Miisa Pulkkanen on singahtanut raviratsastuksen eli montén kärkeen. Aiemmin esteratsastajana meritoitunut kaarinalainen on ohjastanut toista sataa montéstarttia. Tänä vuonna hän on 58 lähdöstä kahmaissut 14 voittoa ja 13 muuta sijaa kolmen joukossa.
Montéssa koki ensimenestykset myös Marie-Helen Jansson. Erika Elomaa taas alkaa olla tuttu näky kärrylähdöissä.
Hepojoelta hyviä ravureita
Varttuneempi tekijä Jussi Hautanen, joka pyörittää puolisonsa Elina Hautasen kanssa Hannulan tallia Pellonpääntiellä, ajaa säännöllisesti valmentamillaan ravureilla. Startteja hänellä on alun viidettäsataa.
Pitkään ravihevosia kasvattaneella Hannu Laineella on tällä hetkellä kuumimpana hevosena omakasvattama nelivuotias Speedy Norwegian, joka kolmivuotiskaudella teki mainioita juoksuja ikäluokkalähdössä. Samaa odotetaan 4-vuotiskisoissa.
Hannu Laine on omissa ja Hepojoki Horsen nimissä saattanut maailmaan erinomaisia ravureita. Speedy Norwegianin emän emä Farmers Future jätti 10 jälkeläistä, joista yhtä vaille kaikki kilpailivat ja ravasivat omistajilleen lähes 400 000 euroa.
”Ravimaailma vei saman tien”
Raviurheilu valikoitui lajiksi sattumalta Sari Mäelle.
– Jo kymmenvuotiaasta olin ihastunut hevosiin ja poneihin, joita piti päästä hoitamaan aina, kun mahdollista. Ystäväni isä oli vuokrannut tallista karsinoita Hannu Nymanille, ja Harri Koivunen oli tallin vastaava valmentaja.
Harri huomasi Sarin ja kaverin innostuksen hevosiin ja antoi tyttöjen auttaa ensin pienissä tallitöissä.
– Vähitellen taitojen karttuessa saimme ajaa ja ratsastaa hevosilla ja tietenkin lähteä mukaan raveihin. Se maailma vei mennessään saman tien.
Sari Mäelle lähinnä sydäntä ovat omat hevoset ja niiden onnistumiset.
– Toisaalta myös se yhteisöllisyys, joka ravi- ja hevosihmisten kesken vallitsee. Raviurheiluun epäilevästi suhtautuvien pitäisi pyrkiä tutustumaan lajiin, ennen kuin muodostavat siitä mielipiteensä. Meidän pitäisi pystyä näyttämään myös lajia harrastamattomille ne tunteet, mitkä raviurheilu saa aikaan, ja kuinka hyvin kohtelemme hevosta.
Mäki uskoo olevansa tavalla tai toisella vielä pitkään raviurheilun parissa.
– Eniten odotan oman kasvattini kehittymistä ravihevoseksi ja sen uran seuraamista.
Tunteiden vuoristoradalla
Myös Jussi Hautanen syttyi raviurheiluun tavallaan sattumalta. Talliin syntyi ratsusukuinen suomenhevostamma. Sille ei löytynyt kumppania pihattoon, joten Hautaset ostivat sille kaveriksi ravisukuisen suomenhevostamman.
– Vaimo sitä ajeli nuorempana, ja sitten jossain vaiheessa aloin sitä treenaamaan. Nälkä kasvoi syödessä. Meinasin, että pitää päästä kilpaakin ajamaan.
Hautaset ostivat valmiin starttihevosen, jonka kanssa alettiin opiskella raviurheilun kiehtovaa maailmaa.
– Olen saanut ravimaailmasta paljon uusia ystäviä. Tärkeää on yhteistyö hevosen kanssa ja onnistumisen tunne, kun pärjäät oman hevosen kanssa kilpailuissa.
Jussi Hautanen kuvaa raviurheilua tunteiden vuoristoradaksi: on onnistumisia, mutta myös pettymyksiä.
– Hevonen on todella jalo eläin, rakas ystävä, jonka hyvinvoinnin eteen olen valmis tekemään kaikkeni.
Jussi Hautanen toivoo harrastavansa raviurheilua ”vähintään 80-vuotiaaksi” joko ohjastajana, valmentajana tai kasvattajana.
– Toivon, että joskus voisin osallistua johonkin suurkilpailuun omalla hevosellani.
Teksti ja kuvat Rauli Ala-Karvia
