Ei juolahtanut mieleenkään, että vanha ykköstie ei ole ikuinen ja välttämätön osa Kaarinan ydinkeskustan maisemaa. Uudenmaantien voi kutistaa ja siitä tehdä kaupungin kadun, informoitiin asukasfoorumissa (s. 6). Tällä muutoksella monet Kaarinan ydinkeskustan perustavat ongelmat ratkeavat, toisin kuin istuttamalla kirsikkapuita.
Tulevaisuudessa 110-tien yli voi todennäköisesti kuljeskella helposti, ja tien pohjois- ja eteläpuoli ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Tie ei jatkossa olisi enää kaupungin sisäinen raja, joka jakaa kaarinalaiset tällä ja tuolla puolella asvalttijokea asuviin.
Samalla vapautuu 4,4 hehtaaria tilaa, johon mahtuisi kymmenen Kaarina-taloa piha-alueineen. On jännittävää odottaa, mitä arkkitehtikisassa ehdotetaan. Omaa mielikuvitustani rajoittaa se, että tällä hetkellä Kaarinan keskusta näyttää lähinnä takapuoltaan 110-tielle.
Eri asia on, löytyykö järeille muutoksille myöhemmin rahaa ja tahtoa vai jääkö keskusta tilkkutäkiksi, jossa kukin uusi rakennus on toteutettu eri keskustaidean mukaan ja alue jää vuosikymmeniksi yhtä oudoksi kuin keskelle peltoa kuljettava mittava Kurkelantie.
Koska Kaarinan keskustassa ei ole historiallisesti kiinnostavia rakennuksia, kuten keskiaikaista kirkkoa, pitsihuviloita tai jugendtaloja, tarvitaan jotain muuta, mikä houkuttelee ja antaa wau-efektin. Näyttäviä kiipeilytelineitä, leikkikeskusta, pilvenpiirtäjää? Valohai kaveriksi Piispanristin valaalle? Tien yli vievä puutarhakaarisilta? Ainakin toivon jotain muuta kuin riviä senioritaloja, joiden alakerrassa on viisi kauneushoitolaa, kaksi pizzeriaa ja yksi toimisto.
Maria Kesti
