Pahimus: Reilua himoa

Nykyään kun tekee ruokaa, ei tarvita keitto- vaan sanakirjaa. Mustikkapiirakkahan on tätä nykyä mustikkacrumble, risotto on kedgeree, voileipä on toast, makaronilaatikko on mac and cheese, omenasose on omenapurée, kesäkurpitsa on zucchini, keksi on cookie, täytekeksi on whoopie ja suklaakakku on brownie. Pasta, jossa on härpäkkeet mukana, on ramen, ja jos siinä on sitruunaa, se on limonello, ja jos siinä on vain juustoa ja pippuria, se on Cacio e Pepe, eikä Pahimus enää tiedä, mitä ihmettä milloinkin syödään.

Ainoastaan muutama kunnon suomalainen ruokalaji on vielä säästynyt kiihkeältä vieraskielistämiseltä. No, varmaan on vain ajan kysymys, milloin maksalaatikkokin on pay box, suolakurkku on salty throat, korvapuusti on Slap of the Ear, hernesoppa on ärtsopa, kananmuna on Hen’s Ball, mämmi on Gourmet Pascal Cuisine, lihapiirakka on Meat Tart, kalakukko on fisktupp, joulukinkku on Christmas Bottom ja munavoi on Dick Can.

Hyvää ruokahalua, Bon Appétit! (Tosin Pahimus ei käsitä, mitä jälkimmäinen toivotus tekee ruokapöydässä. Kun kääntää sanat Bon ja Appétit, sanakirja.orgin mukaan ilmaisu tarkoittaa reilua himoa.)