Avaruuspuisto Väisälä pelastui koiden syömiseltä – Avajaisia vietettiin kahden vuoden odotuksen jälkeen

0
Marina Drobysh, Markus Tarro sekä Sari Tarro ovat tulleet isolla joukolla avajaisiin. Kuvassa lapset Kerttu Tarro, Veikko Tarro, Jasmine Koivu, Matias Koivu ja Anastasia Drobysh.

Avaruuspuisto Väisälässä vietettiin viimein avajaisia, joita jouduttiin siirtämään kahdella vuodella koronapandemian vuoksi. Viime lauantaina kävijöille oli järjestetty erilaista toimintaa aina iltamyöhään saakka. Avajaisten kunniaksi paikalle saapui myös Tuorlan observatorion entinen johtaja, avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja.

Valtaoja tokaisi puheenvuorossaan, että Turun yliopisto jätti Avaruuspuiston koiden syötäväksi, kun he siirsivät toimintansa muualle. Hänen mielestään observatorion pelastaminen on kulttuurihistoriallinen teko.

– Pelkät kirjat ja televisio eivät riitä tutkimiseen tai tiedon etsimiseen. Tuorlassa pääsee kokemaan konkreettista ihmetyksen tunnetta, Valtaoja kuvailee.

Vaikka Valtaojalla on pitkä työhistoria Tuorlassa, hän ei itse ole ollut elvyttämässä Avaruuspuiston toimintaa. Professori on siitä huolimatta seurannut projektia tarkasti sivusta ja antanut tälle tukensa.

– Kukaan ei ole niin tärkeä, että tulisi roikkua paikassa ikuisuuksiin saakka. On tärkeää, että nuoret saavat langat omiin käsiinsä, Valtaoja tähdentää.

Tähtien kauneus lumoaa

Ihmisiä saapui ihmettelemään avajaistunnelmaa eri puolilta maakuntaa. Saija Tarro, Markus Tarro ja Marina Drobysh tulivat lastensa kanssa viettämään syksyistä lauantaipäivää observatoriolle.

– Ohjelma vaikutti niin mielenkiintoiselta, että päätimme tulla käymään ja katselemaan paikkoja, Tarro kertoo.

Lapset kertovat, että tähtitiede ja avaruus kiinnostavat heitä. Yksi lapsista hihkaisee, että tähtiä on hauska tutkia, sillä ne ovat kauniita. Ryhmä aikoi suunnata päivän aikana planetaarioon sekä metsään luontopolulle.

Paikalle olivat saapuneet myös turkulaiset Rasmus Whalsted ja Nellie Inkinen. He kertovat, että ovat ajaneet Avaruuspuiston ohi useasti, joten päättivät lähteä tutustumaan paikkaan ensi kertaa lähemmin. Kaksikko summaa, että tähtitiede on kiinnostava ala ja päivän aikana he tahtovat ehtiä näkemään niin paljon kuin mahdollista.

Whalsted pohtii, että observatorion säilyminen oli tärkeää. Hänen mukaan puisto on historiallisesti merkittävä paikka.

– Jos tällaiset paikat autioituvat, ne lopulta hajotetaan ja niiden paikalle pystytetään vaan kerrostaloja, mikä on ikävää. Ihmisten täytyisi arvostaa enemmän historiallisia kohteita kotimaassamme.

Kohderyhmänä lapset ja nuoret

Avaruuspuiston toimitusjohtaja Aimo Sillanpää on silminnähden innoissaan tulevasta.

– Toivon, että kävijöitä riittäisi niin tänään kuin tulevaisuudessa. Töitä on tehty niin, etten uskalla laskea viikkotunteja. Olen iloinen, että toiminta polkaistaan vihdoin kunnolla käyntiin.

Tie avajaispäivään on ollut pitkä ja vaiherikas, sillä muutama vuosi sitten ei vielä tiedetty, mikä Avaruuspuiston kohtalo tulee olemaan. Puisto oli pitkään Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen toiminnan keskus, mutta muutama vuosi sitten he luopuivat Tuorlan observatoriosta.

– Kun Turun tähtitieteilijät lähtivät Tuorlasta oli epävarmaa, mitä Avaruuspuistolle tulee tapahtumaan. Niin minulle kuin monelle muullekin oli selvää, että toiminnan täytyisi jatkua tavalla tai toisella.

Melkein päivälleen kaksi vuotta sitten rustattiin nimikirjoitukset kauppakirjaan ja varmistui, ettei observatorio jää tyhjilleen. Sillanpää toteaa, että puisto on tärkeä paikka monille opiskelijoille, professoreille, tutkijoille ja paikallisille, sillä se on yksi niistä harvoista tiedekeskuksista, mitä Suomessa on.

– Tiedän monia, jotka ovat tukeneet puiston toimintaa henkilökohtaisesti hyvin paljon ja se kertoo, miten paikkaa arvostetaan. Ilman intohimoisia ihmisiä toiminnan elvyttäminen ei olisi ollut mahdollista.

Avaruuspuiston operatiivinen johtaja Peetu Sillanpää ehtii päivän kiireiltään hengähtämään hetkeksi ja istahtaa isänsä viereen. Hän kertoo, että vaikka puistoon ovat tervetulleita kaikenikäiset, aikovat he jatkossa panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä kouluryhmiin.

– Lasten ja nuorten kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on viime aikoina vähentynyt. Jos saamme toiminnallamme jonkun mielenkiinnon heräämään, olemme onnistuneet tavoitteessamme.

Teksti ja kuvat: Hanna Kammi-Rahnasto

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän