Viime vuonna Kaarinan kaupunki sai omistukseensa kiinteistöt Piikkiöstä Niemenkulmantien varresta sekä Kuusistosta linnanraunioiden vierestä. Ne kuuluivat vainajalle, joka oli menehtynyt ilman omaisia. Tänä kesänä kaupunki laittoi näistä ensin mainitun, Mäkirinne-nimisen kiinteistön Piikkiöstä myyntiin nettihuutokauppaan.
Mäkirinteen lähtöhinta oli vain nolla euroa, mutta seitsemän huutajaa kisasi paikasta niin pitkälle, että sen hinta hyppäsi 61 165 euroon.
– Kyllä summa yllätti meidät. Emme olisi osanneet laittaa tälle kiinteistölle näin korkeaa hintaa suoramyynnissä, Kaarinan paikkatietopäällikkö Sami Kääriäinen kommentoi Kaarina-lehdelle.
Ensimmäinen kerta Kaarinassa
Monet kunnat ovat myyneet omaisuuttaan huutokaupalle, mutta Mäkirinteen kauppa oli Kaarinalle ensimmäinen huutokaupalla myyty kiinteistö.
– Huutokauppa.com markkinoi meille tätä vaihtoehtoa vuosi sitten, ja vaikutti hyvältä, Sami Kääriäinen kertoo.
– Meille myös suositeltiin, että lähtöhinnaksi kannattaa laittaa nolla euroa. Kohde kiinnostaa silloin ihmisiä paljon, innostus herää ja lähtee positiivinen vyöry liikkeelle.
Tämä toteutui. Ihmiset jakoivat linkkiä toisilleen, ja Piikkiön tontin huutokauppailmoitusta katseltiin yli 10 000 kertaa ympäri Suomea.
Riskinä oli, että kiinteistö olisi vaihtanut omistajaa vaikkapa vain viiden euron hinnalla. Toisaalta näin epäedullista kauppaa ei olisi ollut pakko lyödä lukkoon.
– Kaupunginhallitus teki lopullisen päätöksen, hyväksyykö Kaarina huutokaupan tuloksen.
Huutokauppa näyttää markkinahinnan
Nyt Kaarinassa mietitään, uskaltaisiko myös muita huonosti kaupaksi menneitä, kaupungin omistuksessa olevia kiinteistöjä laittaa huutokauppaan.
– Huutokaupassahan markkinat määräävät suoraan hinnan, eikä meidän tarvitse arvata, mikä olisi oikea hinta, Sami Kääriäinen perustelee.
Huutokauppaan voisi laittaa esimerkiksi tyhjillään seisovia arvorakennuksia: Salvelan kartanon Piikkiöstä tai Furubergin ja Leporannan Littoisista. Myös Rauvolan jätevedenpuhdistamolle saattaisi löytyä uusi omistaja huutokaupalla.
– Kyllä me tätä vaihtoehtoa vakavasti nyt harkitsemme. Kokemukset olivat hyvät, ja rapistuvat rakennukset ovat kaupungille kalliita ylläpitää. Ehkä arvorakennuksille täytyy jokin lähtöhinta asettaa, Kääriäinen miettii.
Lopullisen sanan huutokaupattavista kohteista sanovat poliittiset päättäjät kaupunginhallituksessa.
Mahdollista on, että jos huutokaupassa innostusta ei synny ja esimerkiksi Piikkiön entinen kunnantalo Salvela huudettaisiin pikkurahalla, kaupunginhallitus ei myöhemmin hyväksy huutokaupan tulosta. Hyvä vaihtoehto tämä ei olisi.
– Kaupan peruuttaminen ei olisi hyvää mainosta kaupungille, ja jatkossa olisi vaikea saada ihmisiä huutamaan Kaarinan kiinteistöistä. Lisäksi huutokauppa paljastaa joka tapauksessa sen markkinahinnan, millä paikkaa on ylipäätään mahdollista saada myytyä.
Rakennukset purkukuntoisia
Niemenkulmasta huutokaupalla myyty tontti on 0,2 hehtaarin kokoinen, ja sillä seisoo 1920-luvulla rakennettu asuinrakennus sekä talousrakennuksia.
Kaupunki luonnehti myynti-ilmoituksessaan taloja purkukuntoisiksi. Asuinrakennuksessa ei ole pesu- tai wc-tiloja, ja saunarakennuksen hormi on pahasti rapautunut.
Tontti sijaitsee hienossa paikassa etelärinteellä maalaismiljöössä. Mäen päältä aukeaa kauniit näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Toimittajan käydessä paikalla pihalla oli täysin hiljaista, liikennettä ei kuulunut ja vain heinäsirkat sirittivät.
Kiinteistöä huudettiin yhteensä 206 kertaa. Kaikki huutajat olivat kaarinalaisia. Tontin osti lopulta kaksi yksityishenkilöä.
Mitä tapahtuu Verkkorannalle Kuusistossa?
Piikkiöstä huutokaupalla myyty tontti kuului Reijo Olavi Kurjelle, joka omisti myös Kuusiston linnanraunioiden kyljestä Verkkoranta-niminen kalastajatilan. Kaupunki sai Verkkorannan, joskin valtio otti sen rantaviivan omaan omistukseensa.
Onkohan Verkkorantakin tulossa nyt myyntiin?
– Ei, vastaa Kaarinan paikkatietopäällikkö Sami Kääriäinen.
– Verkkoranta jää todennäköisesti kaupungin virkistysalueeksi. Sille ei ole tällä hetkellä aktiivisia myynti- tai muita kehitysaikeita.
Verkkoranta sijaitsee kauniilla paikalla linnanraunioiden lähellä, ja sillä on useita huonokuntoisia rakennuksia.
– Keväällä pohdimme palolaitoksen kanssa, josko Verkkorannan rakennukset olisi poltettu harjoituksena, mutta asiassa oli sen verran mutkia, että paras polttoajankohta meni ohi. Paikallehan ei mene kunnollista tietä, ja palojätteen siivoaminen olisi hankalaa. Palokunta sinällään olisi mielellään harjoitellut sammutustöitä paikassa, jonne ei ole tietä, Kääriäinen kertoo.
Hän pohtii, että tällä hetkellä purkukuntoiset rakennukset muodostavat turvallisuusriskin, jos ihmiset päätyvät niiden sisälle viettämään aikaa. Toisaalta paikka on syrjässä eivätkä autiotalot näy ohikulkijoille. Tiedossa ei ole, että siellä olisi oleiltu.
Kaarina-lehti kävi Verkkorannassa viime syksynä. Artikkeli löytyy täältä.
