Kaarinan nykyisen ydinkeskustan kolkkous ja autokeskeisyys on tunnustettu tosiseikka, mutta arkkitehti Tarmo Mustosen esittämät luvut viime viikon asukasfoorumissa pysäyttivät silti.
– 72 prosenttia Kaarinan ydinkeskustasta on tie-, katu- tai pysäköintialuetta. 28 prosenttia on rakennuksille ja suojaviheralueille. Oleskelulle on keskustassa varattu – 3 promillea, hän lateli.
– Tämä on vähän sama kuin jos rakentaisin omakotitalon, jossa on pelkkää käytävää ja varastoa. Sadan neliön omakotitalossa olohuoneen koko olisi 0,3 neliömetriä. Tässä on töitä, että Kaarinan keskustasta saa ihanan, viehättävän ja houkuttelevan.
Lähivuosina näihin Kaarinan ydinkeskustan ongelmiin on tulossa merkittävää muutosta. Asukasfoorumi, jossa Mustonen oli puhumassa, järjestettiin Kaarina-salissa asukkaiden kuulemiseksi ydinkeskustan arkkitehtuurikilpailun kriteerien laatimista varten.
Tosin tilaisuudessa oli vähänlaisesti asukkaita: paikalle oli tullut esiintyjien lisäksi vain parisenkymmentä osallistujaa, ja heistä suuri osa oli luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Toisaalta yrittäjille oli pidetty aiemmin oma vastaava tilaisuus.
110-tietä voi kaventaa
Kaupungin keväällä järjestämässä kyselyssä kaarinalaiset olivat toivoneet ydinkeskustaan pieniä arkisia asioita, kuten lisää roskiksia, istutuksia ja penkkejä. Keskustan arkkitehtikilpailua valmisteleva Tarmo Mustonen kuitenkin kiepautti ajatukset perustavasti uusiksi: Kaarinan ei tarvitse eikä kuulu ottaa kiveen hakattuna sitä, että sen keskusta sijaitsee isojen teiden risteyksessä.
Entisen ykköstien, nykyisen 110-tien eli Uudenmaantien liikennemäärät ovat vähentyneet merkittävästi sen jälkeen, kun Turku–Helsinki-moottoritie valmistui. Kun Paraistenväylä eli Kurkelantien jatke valmistuu, autoliikennemäärän ennustetaan pienenevän vielä nykyisestä lähes puolella. Jatkossa Uudenmaantie voisi olla Kaarinan ydinkeskustan läpi kulkeva urbaani katu eikä maantie, jonka kyljessä näkyy Kaarinan keskustaa siellä, minne on sattunut jäämään maanteiltä tilaa.
Mustosen mukaan valtiolla on ollut myönteistä asennetta sille, että Uudenmaantien luonne muuttuu Kaarinan keskustassa. Ihan pikkukaduksi 110-tietä ei voi kuitenkaan muokata, sillä sen on toimittava yhä erikoiskuljetusten reittinä.
Aamun sähkökatkon jäljiltä Kaarina-salin screen ei asukasfoorumissa toiminut, ja Mustonen herätti yleisössä hilpeyttä selitellessään sanallisesti valokuviaan.
– Tässä Kaarinan ydinkeskustan ilmakuvassa näkyy asvalttia, lisää asvalttia ja rasterina autonkattoja. Näkyy tässä pari puutakin ja muutama betonitötterö. Ja tämä seuraava kuva on asemakaava, sitä en nyt kyllä pysty teille tanssimalla esittämään.
Asvaltin vähentämiseksi Kaarina voisi Mustosen mukaan ottaa mallia Nummesta, joka nykyään kuuluu Turkuun. Se on urbaania alkuperäistä Kaarinaa.
Muutoksilla kestää aikaa
Asukkaiden esittämät toiveet roskiksista ja valaistuksesta ovat edullisia ja nopeita toteuttaa, mutta ydinkeskustan levittäminen Uudenmaantien katualueille vaatii reippaasti rahaa, aikaa ja neuvotteluja.
Kaupunginjohtaja Harri Virta totesikin, että ydinkeskustaa tuskin rakennetaan kerralla uusiksi. Kaarinaa kehitetään kilpailutusten tulosten perusteella pitkään.
– Kehittyvän kaupungin merkki on, että keskustassa on aina yksi tai kaksi nosturia näkyvissä, Virta hymähti.
– Muutokset 110-tiellä todennäköisesti odottavat Paraistenväylän valmistumista, mihin menee varmaan 10–15 vuotta.
