Susanna ja Jussi Luotonen pudottavat pullistelevan biojätepussin kotitaloyhtiönsä pihassa olevaan molokinkitaan. Biojäteastia oli vuonna 2020 valmistuneessa asunto-osakeyhtiö Inssinmäessä jo alkujaan, vaikka kahdeksan huoneiston taloyhtiö olisi vasta tämän vuoden heinäkuusta alkaen jätelain mukaan velvoitettu järjestämään biojätteen erilliskeräyksen. Keräys on nyt hoidettu yhdessä naapuritaloyhtiön kanssa.
Uusi jätelaki astui voimaan viime vuonna, ja samalla eri jätejakeiden erilliskeräysvelvoitteet kiristyivät. Näistä muutoksista ensimmäinen astui voimaan heinäkuussa ja merkitsee sitä, että taajamissa biojätteen erilliskeräys on järjestettävä vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä.
Aiemmin raja oli kulkenut kymmenessä huoneistossa, mikä karsi esimerkiksi monet rivitaloyhtiöt pois keräyksen piiristä. Käytännössä biojätteen keräykseen velvoitettujen yhtiöiden määrä nousikin Kaarinassa heinäkuussa 335:sta 500:een. Osassa näistä 500 yhtiöstä on toki kerätty biojätettä ilman velvoitettakin.
– On tervetullut asia, että lajitteluun ohjataan lainsäädännöllä. Kun laki pakottaa järjestämään keräyksen, niin keräysastia on varmasti tuossa lähempänä, Susanna Luotonen miettii.
– Se taas mahdollistaa lajittelun niille, jotka haluavat kierrättää, Jussi Luotonen lisää.
Keräysvelvoitteet kiristyvät lisää ensi vuonna
Biojätteen erilliskeräyksen lisääminen on vasta alkua.
– Ensi vuoden heinäkuussa myös pakkausjätteiden keräys tulee pakolliseksi yli viiden huoneiston kiinteistöissä, Lounais-Suomen Jätehuollon palvelujohtaja Cati Huhta valottaa.
Nyt esimerkiksi muovia ja kartonkia tulee kerätä vain yli 20 huoneiston yhtiöissä.
Samalla myös poistotekstiilien aluekeräyksen pitäisi olla kaikkien ulottuvilla.
Metalli- ja lasipakkausten keräys on ollut tavallista jo pitkään. Metallin keräysvelvoite on aiemmin koskenut neljän huoneiston ja lasin kymmenen huoneiston yhtiöitä.
Luotoset ihmettelevät sitä, ettei pari vuotta sitten valmistuneessa taloyhtiössä ole erillistä muovipakkausten keräystä, toisin kuin heidän edellisessä kodissaan. Monelle muulle jätetyypille on asennettu isot astiat.
– Muovia olisi voinut ajatella jo vähän aiemmassa vaiheessa, Susanna Luotonen pohtii.
Muovi onkin tällä hetkellä ainoa asia, jota Luotosten huushollissa ei kierrätetä. Pahvit viedään kaupalle, mutta muovipakkausten kierrätyksessä hiertää vielä sen vaivalloisuus.
– Meillä tulee tällä hetkellä suunnilleen yksi pussi biojätettä kahta sekajätepussia kohden. Sekajätteestä puolestaan valtaosa on muovia. Jos sen kierrättäisi, niin sekajätettä määrä olisi todella pieni, Susanna Luotonen uskoo.
Pian biojäte kerätään omakotitaloissakin
Viimeisimpänä uudistuksena biojätteen erilliskeräys laajenee koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa. Kaarina lasketaan Turun kaupunkitaajamaan, joten määräys koskee myös kaikkia kaarinalaisia kiinteistöjä. Tämä tuo soppaan mukaan yli 5700 omakoti- tai paritaloa sekä satakunta muuta kiinteistöä.
– Jos kiinteistössä on komposti, niin omaa biojätteen keräyspyttyä ei tietenkään tarvita, Huhta neuvoo.
Hän muistuttaa, että loppujen lopuksi kaiken taustalla on se, että kierrätystä saadaan tehostettua ja asukkaat lajittelemaan vielä entistä enemmän ja paremmin.
– Me ihmiset olemme välillä vähän laiskoja, joten asiat on tehtävä helpoksi, hän sanoo.
Bio- ja pakkausjätteiden kuljetus siirtyy LSJH:lle
Uuden jätelain myötä vuoden 2023 alusta lähtien vastuu bio- ja pakkausjätteiden keräämisestä siirtyy kaikissa kahdeksassa osakaskunnassa Lounais-Suomen Jätehuollolle. Tämä koskee myös Kaarinaa.
– Kesä oli työntäyteinen, kun veimme biojäteastiat niihin kuntiin, joissa tällä hetkellä hoidamme kuljetukset, LSJH:n palvelujohtaja Cati Huhta sanoo.
Loppuvuoden aikana selvitetään edelleen tilanne tulevia keräyksiä ajatellen kaikissa jätehuollon osakaskunnissa. LSJH:lla ei ole omia jäteautoja, vaan kuljetukset kilpailutetaan paikallisilla toimijoilla.
– Tämä on aikamoinen palapeli, koska uudistuksessa on paljon erilaisia siirtymäaikoja, Huhta sanoo.
Kilpailutuksien kuljetusalueissa ei myöskään seurata välttämättä kuntarajoja. Littoinen on hyvä esimerkki alueesta, joka on melko yhtenäinen, vaikka jakaantuukin kolmen kunnan kesken.
Teksti ja kuvat: Mikko Perttunen
