Ihmisen muistista katoavat viimeisenä laulut – Kaarinan seurakunnan musiikkiryhmässä lauletaan lapsuudesta tuttuja sävelmiä

0
Simo Peltola nosti kätensä pystyyn, kun kysyttiin, ketkä paikalla olevista ovat juuriltaan varsinaissuomalaisia.

– Onko täällä ketään Kainuusta? Muistaako joku, miten menikään Kainuun maakuntalaulu? kanttori Päivi Hannuksela utelee.

Kaarinan seurakunnassa starttasi tänä syksynä vanhemmille ihmisille suunnattu Iloa musiikista -musiikkiryhmä. Ryhmän ensimmäisessä kokoontumisessa lokakuussa laulettiin vanhoja koululauluja, viime viikolla teemana olivat maakuntalaulut. Pullaa ja tuoleja piti hakea lisää, sillä laulajia on tullut paikalle yli 30.

– Olin viimeksi ihan häkeltynyt, kun teitä oli niin paljon ja nyt teitä on vielä enemmän, Hannuksela iloitsee.

Ennen yhteislaulun aloittamista hän pyytää osallistujia rupattelemaan keskenään ja selvittämään, mistä maakunnasta kukin on lähtöisin. Tehtävä voisi olla helppo karjalaiselle, mutta ei saa varsinaissuomalaisia liikahtamaan penkeistään.

– Me ollaan kaikki Kaarinasta, joku huikkaa lopulta.

Laulujen vaaliminen tärkeää

”Helky laulu Aurain rantaan, silmä kirkas salamoi.”

Maakuntalauluja ei nykyään kuule oikein missään, mutta sanat palautuvat ihmeellisesti mieleen, kun laulu alkaa. Ainakin sen oman tutun maakuntalaulun.

Yhdessä laulaminen on musiikkiterapeutiksi opiskelevan Hannukselan mukaan oman mielen hoitamista. Siitä tulee hyvä mieli, mutta on musiikkiryhmän taustalla toinenkin tarkoitus.

Hannukselaa surettaa, että vanhat laulut ovat katoamassa. Ennen maakuntalauluja laulettiin esimerkiksi kouluissa, mutta ei enää.

– Olen sanonut ihmisille, jotka nämä laulut vielä muistavat, että laulakaa niitä lapsenlapsillenne, etteivät ne unohtuisi.

Ihmisten muistissa viimeisenä katoavat laulut. Nekin muistisairaat ihmiset, jotka eivät pysty enää tuottamaan puhetta, pystyvät usein laulamaan mukana. Tästä on laajasti kokemuksia.

– Nykyisin jokaisella sukupolvella on omat laulunsa. Mietin, että osaako kukaan hoitajista enää laulaa näitä lauluja sitten, kun minä olen vanha. Laulujen myötä katoaa myös yhteinen kieli, Hannuksela pelkää.

Lapsuuden Kuuhankavesi

Maakuntalauluja laulamaan tulleet Kristiina Lehikoinen ja Liisi Grönlund kehuvat Kaarinan seurakuntaa oivasta ideasta.

– Hyvin ovat saaneet meidät liikkeelle. Vanhat laulut herättävät muistoja, eikä näitä kuule enää missään.

– Täällä näyttää olevan paikalla sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät yleensä käy seurakunnan tilaisuuksissa. Tämä on yksi tapa tutustua kirkkoon, Grönlund ajattelee.

2,5 vuotta Kaarinassa asunut Mirjam Karila on tullut paikalle raisiolaisten ystäviensä kanssa.

– Hän järjesti meille tällaisen ryhmämatkan, naiset nauravat.

Ystäväporukan juuret ovat ympäri Suomea. Rovaniemeltä kotoisin olevalle Karilalle tutuin ja rakkain on Lapin maakuntalaulu. Raili Tuure on lähtöisin Keski-Suomesta.

– Laulussa lauletaan ”kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen” . Olen kotoisin siitä Kuuhankaveden vierestä ja muistan lapsuudesta peilityynen järven.

Iloa musiikista -musiikkiryhmä kokoontuu joka toinen viikko marraskuun loppuun saakka. Ryhmään on Hannukselan mukaan vapaa pääsy, ja mukaan saa tulla myös kesken syksyn. Laulutaitoa tärkeämpää on innostus laulamiseen. Seuraavan kerran musiikkiryhmä kokoontuu 31.10. kello 10, jolloin aiheena ovat hengelliset laulut ja virret. Kahdella viimeisellä kerralla lauletaan toivelauluja ja joululauluja.

Tunnetko maakuntalaulut?

1. ↓Minkä maakunnan laulussa lauletaan ”sit’ ei pane Idän halla eikä Pohjan pakkaset, se ei sorru sortamalla, sitä ei lyö rakehet” ?

2. Mikä maakuntalauluista on vanhin?

3. ↓Varsinaissuomalaisten laulu alkaa sanoilla ”Helky laulu Auran rantain, silmä kirkas salamoi” , mutta miten laulu jatkuu?

4. ↓Yksi maakuntalauluista on Jean Sibeliuksen säveltämä. Mikä niistä?

5. Missä lauletaan Kymmenen virran maata?

Vastaukset: 1. Karjalaisten laulussa 2. Savolaisten laulu 3. Kaiu maine kauas kantain, minkä kunto kansan voi! 4. Uusmaalaisten laulu 5. Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän