Kaarinan kaupunki tavoittelee vuoteen 2030 mennessä 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta ja aikoo olla tavoitteeseen pääsemisessä Suomen ensimmäinen kunta. Käytännössä Kaarinan pitää kutistaa asukaskohtaista 7,5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia 1,5:een – ja tämä luku on jo lähellä.
Kaarinan kasvihuonekaasupäästöjä seurataan Sitowise Oy:n CO2-raportissa sekä Suomen ympäristökeskuksen Hinku-mallilla. Niiden mukaan vuonna 2020 päästöt yhtä kaarinalaista kohti olivat enää 3,9–3,6 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Toisin sanoen viimeisen viiidentoista vuoden ilmastotoimilla on jo ollut selvä vaikutus, ainakin tilastollisesti.
Päästöjen määrä on Kaarinassa laskenut jatkuvasti vuodesta 2007. Tosin vuosina 2010 ja 2016 päästöjen määrä nousi. Ikävä kyllä ennakoitavissa on, että vuoden 2020 jälkeen päästöt ovat sääolojen vuoksi taas lähteneet hienoiseen nousuun. Tarkkoja laskelmia ei vuosista 2021 ja 2022 vielä ole.
Skenaariolaskelmat eroavat toisistaan
Ilmastopäästöt ovat vähentyneet aikavälillä 2007–2019 kolmanneksen koko Varsinais-Suomessa ja Suomessa, Kaarinassa keskimääräistä hieman nopeammin.
Samankokoisiin suomalaiskuntiin verrattuna Kaarina on hiukan keskitasoa vähäpäästöisemmällä puolella. Parhaiten on onnistunut Järvenpää, huonoiten Salo, jolla on kasvihuonepäästöjä kaksinkerroin Järvenpäähän verrattuna.
Kaarinassa on arvioitu myös tulevaisuuden kehitystä, kahdella eri skenaariolla. Perusuraskenaariossa (BAU2030) laskelmat on tehty valtakunnallisen ilmastopolitiikan, lainsäädännön ja yleisten trendien perusteella, kun taas tavoiteskenaariossa on huomioitu lisänä kuntien omat ilmastotoimet.
Perusuraskenaarion perusteella Kaarina on pääsemässä vuonna 2030 melkein mutta vain melkein tavoitteeseensa: loppulukemaksi on tulossa 1,7–1,8 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Sen sijaan tavoiteskenaarion mukaan Kaarina pääsisi tavoitteeseensa ja sen ylikin: loppulukemana olisi 1,1–1,2 CO2-ekvivalenttitonnia.
Toisin sanoen kansallisten toimien ja esimerkiksi liikenteen sähköautoistumisen lisäksi tarvitaan Kaarinan omia toimenpiteitä.
Liikenne ja lämmitys pahimmat
Sitowisen mukaan Kaarinan kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet (53 %) aiheutuu tieliikenteestä, vajaa neljäsosa (23 %) erillislämmityksestä. Muiden päästöjen osuus on pieni.
Skenaarioissa erityisesti erillislämmityksen päästöjen oletetaan kutistuvan lähes olemattomiin esimerkiksi siksi, että öljylämmityksen ennakoivaan loppuvan ja rakennusten siirtyvän lämpöpumppuratkaisuihin. Asumisväljyyden oletettiin pysyvän muuttumattomana (56,8 m2/asukas), jolloin pien-, rivi- ja kerrostalojen kerrosala kasvaa samaa tahtia väkiluvun kanssa.
Artikkelin tiedot ovat Kaarinan ilmastotiekartasta 2030. Kaarinan ympäristölautakunta päätti pyytää muilta lautakunnilta ja kaupungin yhtiöiltä tarkempia käytännön esityksiä kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.
Mistä vähentää päästöjä?
Kaarinan ilmastotiekartta 2030:n mukaan kaupungin kannattaa panostaa erityisesti seuraaviin muutoksiin. Sähkön ja lämmityksen päästöjen lasketaan romahtavan näillä keinoin kymmenessä vuodessa lähes nollille. Muiden päästöjen osalta muutos ei ole yhtä suuri.
Sähkö: Kaupungin pitäisi hankkia sähköä vain uusiutuvilla energiamuodoilla ja peruskorjata rakennukset energiatehokkaiksi. Rakennusten sähkön käyttö on suhteutettava tarpeeseen.
Lämmitys: On luovuttava öljystä ja kivihiilestä kokonaan. Rakennusten lämmitys on suhteutettava tarpeeseen.
Liikenne: Panostettava sähköön, biokaasuun, joukkoliikenteeseen, kevyeen liikenteeseen ja etätyöhön. Kehitettävä Kaarinan malli 15 minuutin kaupungista, jossa kaikki olennaiset palvelut löytyvät vartin kävely- tai pyörämatkan päästä kotoa. Aiempaa vähemmän kaavoitetaan automarketteja ja pisteasuinalueita. Järjestetään liityntäpysäköintipaikkoja. Fölin reittikokonaisuuden pitäisi vastata nykyistä paremmin työssäkäynnin ja asioinnin tarpeisiin.
Maatalous: Panostettava hiiliviljelyyn, kuten kipsiin, sekä kasvipeitteisyyteen ja lähi-, luomu- ja kasvisruokaan.
Jätehuolto: Purkurakennukset uusiokäyttöön, rakennusmassat hyödynnettävä lähellä. Panostettava kierrätyspisteisiin. Vähennettävä jätteitä.
Mikä ilmastonmuutos?
- Ihmisen toiminnan seurauksena maapallo on lämmennyt ja lämpenee edelleen voimakkaasti. Muutos käynnistyi teollisesta vallankumouksesta ja alkoi kiihtyä 1900-luvun jälkipuoliskolla.
- Syynä on, että ihminen päästää ilmakehään kaasuja, jotka pitävät lämmön maapallolla eikä lämpö pääse hajaantumaan avaruuteen.
- Tähän mennessä ilmasto on lämmennyt noin asteen. Lämpeneminen yritetään kansainvälisesti pysäyttää 1,5 asteeseen.
- Jos mitään ei tehdä, maapallo lämpenee 2–6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Seuraukset olisivat vakavat sekä ihmiselle että muulle luonnolle.
- Lähde: Ilmatieteen laitos, Syke, Luke, WWF
