Kilosport sai nimensä muttereista – Liikuntakeskus palkittiin vuoden kaarinalaisena yrityksenä

0
Petri Kannisto on intohimoinen sulkapalloilija. Harrastuksesta tuli hänelle ammatti, kun yliopiston ovet eivät ensi yrittämällä auenneet.

– Minulla on käynyt hyvä tuuri, sillä tuntuu, etten ole tehnyt varsinaisesti päivääkään töitä. Olen vain harrastanut, liikuntakeskus Kilosportin toimitusjohtaja Petri Kannisto naurahtaa.

Kilosport palkittiin lauantaina Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa vuoden kaarinalaisena yrityksenä. Kannisto perusti liikunta-alan yrityksen vuonna 1991. Yrittäjäksi ryhtyminen oli työläisperheestä lähtöisin olevalle pojalle sattumankauppaa. Hänen aikomuksenaan oli opiskella kansantaloustiedettä, mutta yliopiston ovet eivät auenneet ensi yrittämällä.

– Oli suuri onni, etten päässyt sisään.

Kilosportin liikeidea lähti Kanniston omasta harrastuksesta. Lamavuosina tarjolla oli runsaasti tyhjillään olevia teollisuushalleja. Kilpaa sulkapalloa pelannut Kannisto sai idean perustaa sulkapalloilijoille harjoittelukeskuksen.

Sopivat tilat löytyivät Raision Pirilästä. Tiloissa oli toiminut aiemmin Kilopultti-niminen muttereita ja pultteja kilohinnalla myyvä yritys. Markkinointia helpottaakseen Kannisto piti tutusta nimestä kiinni ja liikuntakeskuksesta tuli Kilosport.

– Ilman 1990-luvun lamaa Kilosportia ei luultavasti olisi olemassa. Kiinteistönomistajille oli tarve saada tyhjillään oleville halleilla jotakin käyttöä. Ei meillä silloin alussa ollut mitään pääomaa, vaan maksoimme liikuntahallista prosenttivuokraa sen mukaan, mitä halli tuotti, hän muistelee.

Alku kuin Kaurismäen elokuvasta



Yrityksen liikeidea vaihtui ensimmäisen puolen vuoden aikana. Sulkapallokenttien kylkeen rakennettiin minigolfrata ja golfin lyöntiseinä. 1990-luvulla Suomeen rantautui myös uusi hittilaji salibandy ja Kilosportiin valmistui yksi Turun seudun ensimmäisistä salibandykaukaloista.

– Huomasimme, että tarvitsemme lisää lajeja ja käyttäjiä.

Kannisto viittaa yrityksen alkuajoista puhuessaan Aki Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat -elokuvaan.

– Elokuvassa kokki, hovimestari ja tarjoilija seisovat ikkunan edessä odottaen, että joku ohikulkijoista tulisi sisään ravintolaan. Samalla tavalla me tuijotimme ikkunaa ja odotimme, tuleeko joku pihaan.

Kanniston mukaan kesti aikansa ennen kuin asiakkaat uskalsivat ostaa kymppikortin tai maksaa vakiovuoron etukäteen. Yrityksiä oli kaatunut lamavuosina niin paljon, että ihmiset pelkäsivät rahojensa puolesta.

Nykyiselle paikalleen Kaarinaan Kilosport tuli vuonna 1997. Tiloissa oli toiminut aiemmin Tennis Center. Kilosportilla oli hetken aikaa hallit sekä Kaarinassa että Raisiossa, mutta jälkimmäisestä luovuttiin kohonneiden vuokrakustannusten takia.

Skeittiramppi ja koiranäyttelyitä



Vuosien aikana moni liikuntahalli on joutunut sulkemaan ovensa. Kilosportin vahvuuksia ovat alusta saakka olleet monipuolisuus ja muuntumiskyky. Pelikentät ovat vaihtuneet sen mukaan, mille lajille on milloinkin ollut kysyntää.

Kannisto laskee, että Kilosportissa on lajeja on ollut toistakymmentä.

– Kilosportissa on harrastettu ryhmäliikuntaa, pelattu futsalia, footbagia ja pingistä, päivätanssittu, harrastettu koira-agilitya ja järjestetty koiranäyttelyitä. Meillä on ollut tiloissamme jopa skeittiramppi, Kannisto luettelee harvinaisempia lajeja.

Nykyisin Kilosportissa on 13 sulkapallokenttää, kaksi salibandykenttää, kuntosalitilat sekä padelkenttiä. Lisäksi tiloissa järjestetään lasten syntymäpäiväjuhlia, yritysten virkistyspäiviä ja firmaturnauksia sekä myydään varusteita Mailapelikauppa.com-nimellä.

– Vaikein tehtäväni on miettiä aina, mitä seuraavaksi. Meillä on ollut Kilosportin laajennussuunnitelmat jo vuosia pöytälaatikossa, mutta etenemme mieluummin hitaasti kiiruhtaen.

Padelin osalta Kannisto uskoo, että isoin piikki on jo nähty. Ruotsissa useita kymmeniä padelkeskuksia on jouduttu sulkemaan ja hankkeita on pantu jo jäihin.

– Siinä tapahtui jännä ylikuumeneminen. Koronarajoitukset estivät joukkueharrastamisen, niin joukkueurheilijat alkoivat pelata padelia ja kysyntää oli enemmän kuin kenttiä. Nyt, kun joukkueurheilu on taas sallittua, kaikille kentille ei riitä enää pelaajia.

”Jotakin tehty oikein”



Lauantaina ojennettu Vuoden yritys -palkinto saa Kanniston silmät kyyneltymään.

– Tulee sellainen olo, että on tehty jotakin oikein, hän sanoo.

Vaikka yritys syntyi harrastuksen kautta, on turha kaunistella, etteikö sen eteen ole joutunut tekemään paljon töitä. Parhaimpina vuosina Kannistolla oli kolme liikuntakeskusta:

– Jälkiviisaana voi todeta, että Paimioon laajentaminen oli virhe. Turun halli tuli perään niin nopeasti, että se vei resursseja väärille urille, Kannisto myöntää.

Nykyään Kannistolla on yrityksen johdossa apunaan oma poika Otto , joka toimii Kilosportin liiketoimintajohtajana. Kilosportissa tehdään vähän yli 100 000 liikuntatapahtumaa vuodessa.

– Kaarinan väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaa, että Kilosport liikuttaa kaikki kaarinalaiset kolme kertaa vuodessa. Jos mukaan lasketaan kaikki vuodet, olemme liikuttaneet Kilosportissa noin 7 miljoonaa ihmistä.

Kilosportin lisäksi Tietopalvelu Finland Oy:n omistaja, kaarinalainen Hannu Haapaniemi palkittiin timanttiristillä 40 vuoden yrittäjyydestä. Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta sai Vuoden elinvoiman edistäjä -palkinnon.