Ely ja maanomistaja Hartela teettivät selvitykset linnunhernetikkukoista ja syylälinnunherneestä sekä lisäksi lepakoista ja liito-oravista. Ajankohdat olivat otolliset havainnoille, mutta koin syömäjälkiä ei näkynyt ja ravintokasvia oli inventoinnin perusteella vain yksittäisiä. Merkkejä liito-oravista tai lepakoista ei ollut.
Paikan umpeenkasvu on heikentänyt syylälinnunherneen selviytymistä, joten Elyn mukaan on mahdollista, että aiempina vuosina hyönteinen on viihtynyt alueella.
Laki vaatii varjelemaan vain merkittäviä suojeltujen lajien esiintymispaikkoja. Ely päätyi siihen, että kyseinen tontti ei ole luonnonsuojelullisesti tärkeä ja sille saa rakentaa. Myös meijerin voi purkaa.
Kyseisen tontin lähistöllä kasvoi syylälinnunhernettä enemmänkin, mutta niille paikoille ei ole kaavoitettu rakentamista eivätkä kasvustot ole uhattuna.
