Rungon koulun kenttä sai tänä syksynä uuden kumirouhepinnan. Samalla kentän vieressä oleviin sadevesikaivoihin asennettiin kumirouhesiepparit, joiden tarkoitus on ehkäistä mikromuovin päätymistä kaivoon.
Kumirouhekenttien ympäristövaikutukset ovat olleet viime aikoina tapetilla. Auton renkaista valmistettua kumirouhetta käytetään jalkapallokentillä täyteaineena. Ongelmaksi kumirouhe muodostuu siinä vaiheessa, kun sitä kulkeutuu esimerkiksi sadevesien tai pelaajien vaatteiden mukana ympäristöön, sillä se sisältää ympäristölle haitallista mikromuovia.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) selvityksen mukaan yhdeltä kentältä poistuu kumirouhetta vähintään satoja, jopa tuhansia kiloja vuodessa.
– Määrät tulevat parhaiten esiin kumirouhetäytöissä. Kaarinassa kentille lisätään kumirouhetta suurin piirtein joka toinen vuosi kuudesta kahdeksaan tonnia, liikuntapäällikkö Tapio Svärd laskee.
Kaarinassa on neljä varsinaista kumirouhekenttää ja kaksi kumirouhetäytteistä pienempää pelialuetta.
Pelaajat kuljettavat kumirouhetta
Kumirouhesieppareista kerätään nyt kokemuksia Rungon kentältä. Myöhemmin sieppareita saatetaan viheraluepäällikkö Terho Marttilan mukaan asentaa myös muille kentille.
Kumirouheen päätymistä ympäristöön ehkäistään Kaarinassa myös kiinnittämällä huomiota kenttien huoltoon ja talvikunnossapitoon.
– Esimerkiksi talvella lumia ei saisi kasata kentän ulkopuolelle, josta kumirouhetta voi päättyä sulamisvesissä ympäristöön, Marttila toteaa.
Kenttien käyttäjät voivat ehkäistä ympäristöhaittoja myös itse karistelemalla vaatteensa huolellisesti ennen kentältä poistumista. Ikävimmillään kumirouhe voi tukkia ja hajottaa pyykinpesukoneen.
Kumirouhe vaihtoehdoista halvin
Kumirouheen tilalle etsitään koko ajan korvaavia, ympäristöystävällisempiä materiaaleja. Maailmalla on testattu Svärdin mukaan ainakin puurouhetta sekä oliivien kivistä tai pähkinän kuorista tehtyä rouhetta.
– Ne eivät välttämättä sovellu niin hyvin Suomen olosuhteisiin. Puurouhe imee itseensä paljon kosteutta ja pinta jäätyy pakkasella, Svärd epäilee.
Turun Kupittaalla on kokeiltu ehkäistä kumirouheen kulkeutumista ympäristöön aitaamalla yksi kenttä.
Raision Kerttulan kentällä taas musta kumirouhe korvattiin ekologisemmalla, vihreällä kumirouheella. Materiaalina vihreä kumirouhe on jonkin verran painavampaa, joten se pysyy paremmin kentällä, mutta myös kalliimpaa.
– Tällaisia vaihtoehtoja toivottavasti päästään kokeilemaan Kaarinassakin. Ensi vuoden budjettiin on esitetty rahaa keskusliikuntapuiston lämmitettävän kentän peruskorjaamiseen ja uusimiseen. Jos sinne saisi tällaisen vihreän kumirouheen, Svärd toivoo.
– Päättäjillä on tässä keskeinen rooli. Kyse on siitä, minkälainen budjetti kenttiin saadaan. Perinteinen musta kumirouhe on toistaiseksi edullisin materiaali, Marttila lisää.
Hovirinnan uusi hiekkatekonurmi on kaikille auki
Hovirinnan koulun viereen valmistui tänä syksynä uusi hiekkatekonurmikenttä. Kenttä rakennettiin vanhan nurmialueen paikalle. Koulun vieressä oleva hiekkakenttä säilyy edelleen käytössä ja sitä jäädytetään talvisin.
Materiaalina hiekkatekonurmi on ympäristöystävällisempi kuin kumirouhekenttä.
– Hiekkatekonurmi on alustana kovempi ja soveltuu hyvin esimerkiksi pesäpallon pelaamiseen. Sitä on myös helpompi jäädyttää kuin kumirouhekenttää, liikuntapäällikkö Tapio Svärd vertaa.
Kumirouhekenttiä taas rakennetaan etupäässä jalkapalloilijoita varten, sillä se on luonnon nurmen ohella paras alusta jalkapallon pelaamiseen.
Tavoitteena on, että Hovirinnan uusi hiekkatekonurmi palvelee monipuolisesti kaikkia liikkujia. Monista muista kentistä poiketen kentällä ei ole juurikaan vakiovuoroja, vaan sinne saa mennä Svärdin mukaan vapaasti liikkumaan.
