– Kauraryynien joukossa oli akanoita, jotka pistelivät suussa. Yleisesti ottaen kaikki, mitä saatiin, maistui hyvältä, sillä ruuasta oli pula, Hörkkö muistelee.
Hän on nähnyt kouluruuan kehityksen saunapadasta höyrykattiloihin. Omien kansakouluvuosien jälkeen Hörkkö työskenteli Rungon koulussa ensin keittäjän apulaisena ja myöhemmin keittäjänä.
– Koulun keittäjältä puhkesi umpisuoli ja hänelle tarvittiin äkkiä sijainen. Joku sitten muisti, että Elvi on kotiäitinä ja minua tultiin kysymään töihin. Tällä järjellä en enää lähtisi, Hörkkö nauraa.
Hän lähti siltä istumalta koululle 6-vuotias poika mukanaan. Hörkön omista kouluvuosista oli tapahtunut sen verran edistystä, ettei ruokaa sentään laitettu enää saunapadassa, vaan koulun kellariin pystytetyssä kenttäkeittiössä.
Sinä päivänä listalla oli riisivelliä. Työhön perehdytystä ei ollut, mutta onneksi Hörkkö sattui tietämään, missä polttopuita säilytettiin. Hän ei ollut eläissään laittanut ruokaa niin suurelle joukolle, joten ainesten mittaaminen oli onnenkauppaa.
– Vielä samana iltana menin katsomaan keittäjää sairaalaan kynän ja paperin kanssa.
Tiskikone tuli vasta 1970-luvulla
Seuraavina vuosina Hörkkö pyydettiin apuun aina, kun keittäjälle tarvittiin sijainen. Työ helpottui hieman, kun keittiö siirrettiin vuonna 1976 kellarista opettajan asuntoon. Uuteen keittiöön saatiin sähköhella ja -uuni.
Uunin ansiosta voitiin valmistaa laatikkoruokia, kuten makaronilaatikkoa, josta tuli nopeasti lasten suosikki.
Ruoka syötiin siihen aikaan luokissa. Ruuanlaittoa raskaampi työvaihe oli ruuan jakaminen kuuteen eri luokkaan.
Ruokailun jälkeen keittäjän tehtävänä oli astioiden tiskaaminen. Ensimmäinen astianpesukone hankittiin koululle vasta 1970-luvun lopussa.
Työvuosilta ei ole jäänyt Hörkön mieleen suuria kommelluksia, mitä nyt kerran herneet eivät meinanneet kypsyä.
– Se oli ensimmäinen hernesoppa, jonka koululla valmistin. Aloitin keittämisen seitsemältä aamulla, mutta herneet eivät olleet pehmenneet vielä lounasaikaankaan.
Jälkeenpäin kävi ilmi, että herneiden kuivatuksessa oli ollut ongelmia. Koululle toimitettiin tilalta uudet herneet, eivätkä keitot sen jälkeen epäonnistuneet. Tosin vahingosta viisastuneena Hörkkö aloitti aina hernekeittopäivinä varmuuden vuoksi työt jo viideltä.
Kiiviallergia säikäytti
Yksi suuri muutos verrattuna entiseen ovat erikoisruokavaliot. Nykyään yhdessä ruokalassa saatetaan valmistaa toistakymmentä erilaista ruokaa allergisille.
Hörkön aikana kaikki söivät samaa ruokaa.
– Kerran eräs oppilas tuli luokseni lappu kädessään ja kertoi, että oli edellisenä iltana ollut aivan näppylöillä kouluruuan takia. Lapussa luki, ettei hänen ruuassaan saa olla pippuria, sipulia eikä porkkanaa.
Ruokalistalla oli sinä päivänä lihakeittoa. Hörkkö mietti epätoivoisena, mitä hän antaa ruuaksi lapselle, joka on allerginen suurimmalle osalle aineksista. Tilanne ratkesi onneksi itsestään.
– Seuraavana päivänä lapsi tuli sanomaan, että eivät ne näppylät johtuneetkaan kouluruuasta, vaan he olivat isän kanssa syöneet illalla kilon kiivejä.
Koulussa oli myös opettaja, joka oli salaa kasvissyöjä. Asia selvisi, kun muu henkilökunta alkoi kummeksua, miksi opettaja näyttää lapsille huonoa esimerkkiä ja kuorii perunalaatikkovuoan päältä pelkät perunat.
– Sen jälkeen aloin säästää hänelle ruokaa. Jos tarjolla oli esimerkiksi porkkana- tai pinaattilettuja, laitoin niitä sivuun, että hän sai syödä lettuja seuraavinakin päivinä, Hörkkö muistelee.
Hyviä muistoja
Hörkkö jäi keittäjän työstä eläkkeelle vuonna 1994. Vuotta aiemmin Rungon kouluun valmistui upouusi ruokala moderneine keittiökoneineen ja ruokalinjastoineen.
– Se oli kuin leikintekoa entiseen verrattuna, kun sai nostella ruuat esille linjastoon. Uudessa keittiössä oli kaiken maailman höyryuunit. Ei tarvinnut enää murehtia rikki meneviä perunoita, kun ne sai höyryttää kypsiksi, Hörkkö kuvailee.
Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan Unioniin. Uusien säädösten myötä ruokaloissa oli ruvettava listaamaan, montako leipää, jauhosäkkiä ja säilykepurkkia oli minäkin päivänä kulunut. Astioiden tiskaamisen sijaan aikaa menee nykyisin kaiken kirjaamiseen.
Ruokaa Hörkkö laittaa edelleen päivittäin, vaikka ruokavaliota ovat muuttaneet vanhemmalla iällä todettu diabetes ja keliakia.
– Vaikka olen nykyisin yksinäni, näen aika paljon vaivaa oman ruokani eteen. Yhtäkään päivää en ole elänyt pelkällä voileivällä.
Työvuosia hän muistelee hyvillä mielin.
– Päivääkään en vaihtaisi pois, vaikka ei ruoka ihan joka päivä ollut sellaista, mitä olisin itse tykännyt laittaa.
Uunilohi jouduttiin tänä vuonna poistamaan koulujen ruokalistalta
Ruuan hinta on noussut tänä vuonna tuntuvasti ja se näkyy myös koulujen ruokalistoissa. Esimerkiksi uunilohi jouduttiin palvelupäällikkö Heidi Pajun mukaan poistamaan tänä vuonna kokonaan listalta korkeiden raaka-ainekustannuksen vuoksi. Uunilohi on Kaarinassa korvattu kalapuikoilla ja -pihveillä.
Myös leivän ja kokolihan hinta on noussut tuntuvasti.
– Olemme reagoineet hinnan nousuun tekemällä pieniä muutoksia ruokalistoihin. Todennäköisesti elintarvikkeisiin varatut määrärahat tulevat kuitenkin ylittymään tänä vuonna, Paju ennakoi.
Kaarinassa ruokalistat tehdään aina kuudeksi viikoksi kerrallaan. Ruokalistan vaihtuessa huomioidaan mahdolliset raaka-aineiden hintojen nousut. Elintarvikkeisiin varattuja määrärahoja on nostettu Pajun mukaan ensi vuodeksi 10 prosenttia.
