Kaarina-lisä ja kalliit investoinnit jakoivat mielipiteitä Kaarinan valtuustossa

0
Åsa Gustafsson (r.) oli pettynyt, ettei Kaarina-lisää saada ensi vuonna takaisin. Vieressä istuva Jaana Shelby (kd.) oli myös Kaarina-lisän palauttamisen kannalla. - Kiinnostava maa tämä Suomi. Tässä, kun kuuntelee teidän puheenvuorojanne, niin perhe on ilmeisesti kaikkein epäluotettavin lapsenhoitaja.

Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion useiden äänestysten jälkeen. Erimielisyyksistä huolimatta kaupunginjohtaja Harri Virran talousarvioesitys hyväksyttiin lopulta lähes alkuperäisessä muodossaan.

Poikkeuksena oli uuden kotapäiväkodin perustaminen Piikkiöön hoitopaikkapulan helpottamiseksi. Investointi ei ollut mukana kaupunginjohtajan esityksessä, vaan nousi listalle SPD:n Essi Hiltusen esityksestä, ja se hyväksyttiin täpärästi äänin 25–26.

Kotapäiväkodilla oli onnea, sillä ratkaiseva ääni osoittautui vahinkopainallukseksi. Valtuutettu Jani Väkeväisen (Rehti) tarkoituksena oli tiettävästi äänestää kotaryhmän perustamista vastaan, mutta hän painoi epähuomiossa väärää nappia eikä ehtinyt korjata virhettä ennen nuijan kopautusta.

Kodan rakentamiseen varattiin ensi vuoden budjetissa 50 000 euroa. Lisäksi varattiin 40 000 euron määräraha kahden työntekijän palkkaamiseksi kotaryhmään.

600 000 euron sauna ihmetytti


Kaarina käyttää ensi vuonna investointeihin ennätykselliset 50 miljoonaa euroa.

Kokoomusvaltuutetut ihmettelivät erityisesti skeittipuiston (420 000 e), Vuolahden saunarakennuksen (600 000 e) ja Keskurin uuden huoltorakennuksen (400 000 e) hintalappuja ja esittivät, että määrärahat poistetaan budjetista ja hankkeita tarkastellaan uudelleen kustannusten osalta.

– Emme kyseenalaista hankkeita, ainoastaan kustannuksia. Olen kysellyt muutamalta asiantuntijalta, mitä Keskurin huoltorakennuksen rakentaminen voisi maksaa. Huoltorakennukseen varattu summa on noin viisinkertainen saamiini hinta-arvioihin nähden, Mikko Aaltonen (kok.) kommentoi.

Kokoomus ei saanut ehdotuksilleen juurikaan tukea muista puolueista ja hävisi äänestykset selvin lukemin. Muissa puolueissa pelättiin, että hankkeiden poistaminen investointilistalta viivästyttäisi niiden toteuttamista ja tekisi niistä pahimmillaan ikuisuusprojekteja.

Kokoomus olisi halunnut poistaa budjetista myös pedagogisen ict-asiantuntijan vakanssin. Tämä olisi tuonut talousarvioon 50 000 euron säästön.

– Vastaavaa tehtävää on hoidettu aiemmin hankerahoituksilla. Ne opettajat, joita olen jututtanut, eivät näe ict-tutorille tarvetta. Olisi järkevää kysyä opettajien mielipidettä ennen tehtävän vakinaistamista, Malla Rannikko-Laine (kok.) esitti.

Kokoomus hävisi tämänkin esityksen äänin 32–19.

Kaarina-lisä nähtiin eriarvoistavana


Vuolainta keskustelua käytiin lasten kotihoidon kuntalisän eli Kaarina-lisän palauttamisesta.

Keskiryhmien puheenjohtaja Åsa Gustafsson (r.) esitti Kaarina-lisän palauttamista ensi syksystä alkaen niin, että tukea maksettaisiin alle 2-vuotiaista lapsista ja tuen suuruus olisi 500 euroa. Tämä olisi tarkoittanut 550 000 euron menolisäystä ensi vuoden talousarvioon.

Keskiryhmien mukaan Kaarina-lisä tarjoaisi perheille yhden vaihtoehdon lisää pienten lasten hoitoon.

Äänestyksessä Gustafssonin esitys hävisi niukasti 27–24.

Vastaleirissä kritisoitiin, että Kaarina-lisä on tukimuotona eriarvoistava, sillä äidit jäävät isiä useammin hoitamaan lapsia kotiin. Selvitysten mukaan Kaarina-lisä ei myöskään toisi merkittävää helpotusta päivähoidon tilanteeseen, sillä valtaosa tukea hyödyntävistä hoitaisi joka tapauksessa lastaan kotona.

– Olen itse kuulunut Kaarina-lisän kannattajiin. Tänään äänestän sitä vastaan, eikä se johdu kokoomuksen ryhmäkurista. Jos nyt laitetaan 500 000 euroa Kaarina-lisään, se on tuki niille vanhemmille, jotka hoitavat jo lastaan kotona. Meillä on valitettavasti isompia ja tarpeellisempia rahanreikiä, Hanna Sirkiä (kok.) perusteli.

Äänestyksen hävisi myös Sari Hukkasen (sd.) esitys, että koulunkäynnin- ja iltapäiväkerho-ohjaajien työsuhteissa luovutaan kesäkeskeytyksistä. Tämä olisi tarkoittanut 190 000 euron lisäystä palkkamenoihin. Sivistysjohtaja Elina Heikkilän mukaan kaupunki tarjoaa koulunkäynninohjaajille kesäksi töitä. Viime kesänä tarjoukseen tarttui 19 työntekijää.

SDP:n Arto Elo esitti, että Kaarinan keskustan arkkitehtikilpailuun varatut 220 000 euroa poistetaan budjetista. Elon esitys äänestettiin niin ikään nurin luvuin 45–6.

Näistäkin

päätettiin


Kaarinan kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 7,61. Kiinteistöveroon ei esitetty muutoksia.

Ala-Lemun kartanomiljöön maankäyttösopimus hyväksyttiin äänin 33–14, 4 tyhjää. Vihreät jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Vihreiden Hannu Rautanen olisi halunnut palauttaa maankäyttösopimuksen uudelleen valmisteltavaksi, mutta palautusesitys ei saanut enemmistön kannatusta.

Sisarusperiaate palautettiin vihreiden esityksestä uudelleen valmisteltavaksi. Sisarusperiaatteen toteutuminen tarkoittaa sitä, että samassa perheessä asuville lapsille taataan pääsy samaan kouluun.

Budjetista sanottua


”Talousarviota tehdessä on ollut kaksijakoinen tunnelma. Tuleviin vuosiin liittyy paljon epävarmuuksia muun muassa Ukrainan sodan, energiakriisin ja sote-uudistuksen takia. Toisaalta ensi vuoden kohtuullisen hyvä verotulojen kertymä on tuonut työhön väljyyttä ja talousarvioesitys on kuusi miljoonaa euroa ylijäämäinen.”

Harri Virta, kaupunginjohtaja

”Tarvitsemme saunoja, kouluja ja julkisia tiloja, mutta niiden ei kuulu olla kalliimpia kuin ne olisivat yksityisen rakentamina. 600 000 euroa saunaan tai 400 000 euroa puolikylmään varastorakennukseen kuulostavat summilta, joille tavallinen kansalainen pyöräyttää silmiään.”

Hanna Sirkiä, kokoomus

”Me SDP:n valtuustoryhmässä haluamme antaa selkeän viestin: mikäli kouluihin tarvitaan lisää resursseja ehkäisemään koulukiusaamista tai kouluväkivaltaa, niitä on sinne saatava.”

Sari Hukkanen, SDP

”Jos julistamme strategisena päämääränämme, että Kaarina on lapsi- ja perhemyönteinen kaupunki, emme lunasta lupausta suunnittelemalla budjettia, jossa varaudumme jo valmiiksi supistamaan kouluruoan kuluista, tarjoamalla ei oota päivähoitopaikoista ja pitämällä koulujen oppilashuoltohenkilöstön määrän minimissään.”

Katri Kapanen, Vasemmistoliitto

”Tulevaisuudessa kunnan suurin toimiala on sivistystoimi. Se tarkoittaa, että kun tulee leikkaustarpeita, säästöjä haetaan sivistyspalveluista. Se on kestämätöntä. Sen takia pidämme hyvänä, että Kaarinassa kerrytetään myös puskuria tuleville vuosille.”

Liinu Leiwo, vihreät

”Olemme aidosti huolissamme, että tietyt lajit ja seurat asetetaan eriarvoiseen asemaan. Olemme tarjoamassa heille ns. Exit-kortin, mikä tarkoittaa, että seurojen on kannattavampaa toimia toisessa kaupungissa. Silloin kun seura menestyy, olemme valmiita jakamaan mitaleja ja kertomaan suurelle yleisölle, että tämä on meidän kaarinalainen seura.”

Åsa Gustafsson, keskiryhmät

”Jälkeenpäin ajateltuna kuluvan vuoden kunnallisvero olisi voinut olla laskennallisesti 0,5 %-yksikköä matalampi, mutta tulevien vuosien investointeja ajatellen nykyinen veroprosentti on ollut kestävämpi ratkaisu.”

Hans Huttunen, perussuomalaiset

”Yhtä asiaa talousarviossa ei ole huomioitu ja se on lisääntynyt kouluväkivalta. Minä olisin valmis uhraamaan vaikka maailman kalleimman Vuolahden saunan rakentamisen, että lapset ja nuoret saisivat ajoissa apua.”

Jani Väkeväinen, Rehti

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän