Kaarinalaiset järkyttyivät runnellusta metsästä – Kaupunki teetti Sorron lähivirkistysalueella harvennushakkuita

0
Metsäkoneet ovat jättäneet märkään maastoon syvät ajourat. Ajourien takia myöskään viereiselle kuntoreitille ei ole asiaa ilman kumisaappaita.

Asukkaat järkyttyivät Sorron metsässä viime viikolla tehdyistä harvennushakkuista. Metsäkoneet ovat jättäneet märkään maastoon syviä ajouria ja puustoa on kaadettu runsaasti. Metsässä lojuu hakkuujäänteitä, jotka tekevät kulkemisen hankalaksi.

Metsäalue kuuluu Kaarinan kaupungille, ja se on merkitty kaavassa VL- eli lähivirkistysalueeksi.

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Ulla Haapanen (vihr.) tyrmistyi nähdessään hakatun metsän. Hän aikoo nostaa asian esille ympäristölautakunnan ensi viikon kokouksessa. Häntä hämmästyttää, ettei edes Kaarinan ympäristötoimistossa oltu tietoisia hakkuusuunnitelmista.

– Siellä on hakattu metsää niin rajulla kädellä, etten tiedä, voiko sitä metsäksi enää kutsua. Kyseessä on virkistysalue, jota ei kuulu hoitaa niin kuin talousmetsää. Haluan tietää, keitä hakkuista on tiedotettu. Ei tällaisia tuhoja pitäisi pystyä tekemään yhden ihmisen allekirjoituksella.

Myös ajankohta hakkuiden tekemiselle oli Haapasen mukaan väärä. Maan pitäisi olla roudassa silloin, kun metsää lähdetään harventamaan järeillä metsätyökoneilla.

– Hakkuut tehtiin väärään vuodenaikaan ja väärällä työkalulla. Suosittelisin tuollaiseen metsään hevosmiestä ja metsuria, Haapanen painottaa.

Metsästä keskusteltiin vilkkaasti myös sosiaalisessa mediassa.

– Kaupunki näytti, miten kaunis ja monimuotoinen asemakaavan lähivirkistysmetsä hakataan sekä möyritään savikoksi ja talousmetsäksi. Näin hävitettiin metsäluonto maata myöden ja tuhottiin marja- sekä sienimetsä, kirjoitti esimerkiksi vihreiden valtuutettu Hannu Rautanen Facebook-tilillään.

Poikkeuksellinen ajankohta



Viheraluepäällikkö Terho Marttilan mukaan harvennushakkuut kohdistuivat noin 10 hehtaarin kokoiseen alueeseen. Lisäksi puustoa poistettiin tulevien katujen alta.

Kaupunki on kaavoittanut metsän länsireunaan uusia omakotitontteja. Hakkuiden ajankohta johtui Marttilan mukaan uuden omakotitaloalueen rakentamisesta.

Alueen kunnallistekniikan suunnittelu alkoi tänä syksynä puiden poistolla, maastomittauksilla ja pohjatutkimuksilla. Samalla viereiselle lähimetsälle tehtiin harvennushakkuu, koska moto oli alueelle jo tilattu.

– Maa oli märkää ja metsänpohjaan jäi ikävät urat. Pyrimme korjaamaan pahimpia uria. Metsää ei kuitenkaan ole avohakattu, vaan noudatimme tässä etukäteen laadittua suunnitelmaa ja asiasta tiedotettiin myös asukkaita hyvissä ajoin, Marttila selventää ja korostaa vielä, että hakkuiden ajankohta oli poikkeus.

– Normaalisti pyrimme suorittamaan toimenpiteet taajamametsissä silloin, kun maa on jäässä.

Biologina Haapanen on huolissaan alueella pesivistä linnuista. Metsä on ollut tärkeä myös liito-oravien ruokailu- ja kulkureittinä. Moottoritietä reunustava kuusimetsä on toiminut luontaisena meluvallina.

Metsää harventaessa huomioitiin Marttilan mukaan liito-oravalle tärkeät puut, erityisesti haavat sekä pystylahot kolopuut. Liito-oravan ydinalue jätettiin hänen mukaansa kokonaan hakkuualueen ulkopuolelle. Alueen reunasta jouduttiin tekemään ajoura varastopaikalle.

– Virkistysreitin ympärillä olevat vaaralliset pystylahot ja kallellaan olevat puut otettiin pois ja polkualueet kannot sahattiin lyhyeksi, etteivät ne ole vaaraksi reitillä kulkeville. Moottoritien läheisyyteen rajoittuva metsäalue jätettiin meluhaitan vähentämiseksi noin 20 metrin etäisyydeltä raivaamatta ja harventamatta, Marttila selostaa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän