Ekaluokkalaisen lapsn äiti on seurannut surullisena Piispanlähteen koulun väkivallasta käytävää keskustelua. Hänen lapsensa on yksi niistä, joka on lyönyt ja töninyt muita.

Kaarinalaisäiti kokee, että erityislapsista on tehty some-keskusteluissa syypäitä koulun ongelmiin. Tässä jutussa hän kertoo, miksi hänen lapsensa käyttäytyy väkivaltaisesti. Äidin nimeä ei kerrota lapsen suojelemiseksi.

Lapsen luokalla on noin parikymmentä oppilasta, joista osa on erityisen tuen tarpeessa olevia. Äiti ehdotti alkusyksyllä apulaisrehtorille, että vanhemmille kerrottaisiin luokassa olevista erityislapsista ja siitä, miten erityisyys näkyy kouluarjessa. Hän uskoo, että ymmärrys vähentäisi vastakkainasettelua. Koulu ei ole vastannut äidin pyyntöön.

– Jokaisessa Kaarinan koulussa on varmasti integraatioluokkia, joissa on erityisen tuen piirissä olevia oppilaita. Näillä lapsissa saattaa olla vaikeuksia esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa, oppimisessa ja tunteiden säätelyssä. Näistä puhutaan aivan liian vähän.

Ihmelääkettä ei ole

Äiti aavisti jo keväällä, että koulun aloitus ei tule olemaan helppoa. Lapsella on diagnosoitu adhd, joka näkyy esimerkiksi aistiherkkyytenä ja vaikeuksina tunteiden säätelyssä. Kuormittavassa tilanteessa hän saattaa puhua rumasti, paiskoa tavaroita tai pahimmassa tapauksessa satuttaa muita.

– Tuntuu todella pahalta joka kerta, kun koulusta soitetaan ja kerrotaan, että lapseni on satuttanut muita lapsia. Siitä tulee sellainen olo, että olen epäonnistunut äitinä.

Väkivaltaisesti käyttäytyvät lapset on leimattu ”häiriköiksi” tai ”häiriintyneiksi”. Yleinen johtopäätös on, että ”nämä lapset voivat pahoin ja tarvitsevat apua”.

Kaarinalaisäidin mukaan kirjoittajat eivät ehkä tule ajatelleeksi, että nämä lapset todennäköisesti ovat jo avun piirissä. Hänen lapsensa on ollut lastenpsykiatrian ja toimintaterapian asiakas päiväkoti-ikäisestä saakka. Syksystä asti hänellä on ollut adhd-lääkitys.

– Lääke ei valitettavasti ole mikään ihmepilleri, joka poistaa kaiken huonon. Se antaa lapselleni aikaa ajatella ja katkaisee aggressiolta ehkä terävimmän kärjen. Olemme ehdottomasti menossa parempaan suuntaan, mutta mitään helppoa ja nopeaa ratkaisua ei ole, äiti selittää.

Päiväkodissa lapsen ryhmässä työskenteli avustaja, jonka tehtävänä oli olla erityisesti hänen tukenaan. Myös esikoulu sujui äidin mukaan kohtalaisen hyvin.

– Nyt, kun luokassa on parikymmentä lasta ja kolme aikuista, se ei vain riitä, äiti sanoo.

Kodin leimaaminen satuttaa

Opetustilanteet sujuvat äidin mukaan yleensä hyvin. Haastavimpia koulussa ovat siirtymätilanteet, joissa luokallinen lapsia pakkautuu käytävälle siirtyäkseen välitunnille tai ruokailemaan. Aistiherkkä lapsi kokee metelin ja tungoksen voimakkaammin kuin normaali lapsi.

– Jos tällaisessa tilanteessa joku provosoi häntä, hän saattaa lyödä tai tönäistä. Kaikki ymmärtävät, ettei se ole sallittua, mutta hänen kaltaisensa lapsi kokee, että se on ainoa keino päästä pois tilanteesta.

Myös kielteiset tunteet ovat hänelle vaikeita käsitellä.

– Jos joku sanoo välitunnilla, että et pääse mukaan leikkiin, hän ei osaa välttämättä käsitellä sitä muulla tavoin kuin lyömällä, äiti kertoo.

Tilanteen rauhoituttua hän on yleensä hyvin hämillään. Hän pyytää anteeksi, mutta ei välttämättä osaa selittää, mitä tapahtui. Tunnereaktio on niin voimakas, että aivoissa kirjaimellisesti sumenee.

Syksy on ollut raskas myös lapsen perheelle. Äidistä on tuntunut pahalta lukea syytöksiä, että väkivaltainen käytös johtuu kotikasvatuksen puutteesta. Somessa neuvotaan tekemään lapsista rikosilmoituksia.

– Mitä se auttaa? Minun lapseni on vasta 7-vuotias. Ei hän ole läpeensä paha eikä hänen käytöksensä johdu kasvatuksesta. Kyse on sairaudesta, äiti muistuttaa.

– Meillä on kotona hirveän tarkat rutiinit ja säännöt, koska adhd-lasta helpottaa, että kaikki tapahtuu suunnitellusti. Ei hän kotona lyö ketään, äiti jatkaa.

Joka päivä kouluun lähtiessä vanhemmat muistuttavat lastaan, ettei ketään saa satuttaa. Onnistunut päivä on sellainen, kun koulusta ei tule yhtään negatiivista Wilma-merkintää ja siitä iloitaan yhdessä.

Tarvitaan pienempiä luokkia

Inkluusio on nostettu Kaarinassa tapetille kouluväkivaltakeskustelun yhteydessä. Keskustelua on käyty siitä, onko normaali luokka oikea paikka erityisen tuen oppilaille.

Adhd-lapsen äiti on kiitollinen siitä, ettei erityisen tuen oppilaita enää eristetä omiin ryhmiin tai kouluihin, vaan he saavat olla osa normaalia kouluyhteisöä. Nykyistä ryhmäkokoa hän pitää tukea tarvitseville liian suurena.

– Integraatioluokista on hyötyä, mutta nykyinen ryhmäkoko on valtava. Sopiva ryhmäkoko integraatioluokalle olisi mielestäni kymmenen oppilasta ja kaksi opettajaa. Silloin luokassa olisi rauhallista ja jokainen saisi tarvitsemansa tuen.

Äiti toivoisi myös siirtymätilanteisiin porrastusta: onko koko koulun ulkoiltava samaan aikaan vai voisiko välitunnille siirtyä porrastetusti? Samoin ruokailuun siirtymistä rauhoittaisi, jos osa luokasta menisi syömään vähän aiemmin.

Sivistysjohtaja Elina Heikkilä lupasi viime viikolla kaupunginvaltuuston kokouksessa, että Piispanlähteen koululle järjestään lisää resursseja, mikäli koulu kokee sen tarpeelliseksi. Äiti toivoo, että erilaisia ratkaisuja mietittäessä kuunneltaisiin erityislasten vanhempia.

– Olen valmis keskustelemaan ja jakamaan tietoa. En puolusta oman lapseni käytöstä, vaan pyrin lisäämään ymmärrystä ja voin antaa ehdotuksia, joilla tilannetta saataisiin toivottavasti rauhoitettua.

Piispanlähteellä lisättiin välituntivalvontaa

Piispanlähteen koululla viime viikolla järjestetty alakoulun vanhempainilta nosti tunteet pintaan. Kouluväkivalta nousi vanhempainillan pääpuheenaiheeksi ja sali täyttyi huolestuneista vanhemmista. Kouluväkivallasta keskusteltiin myös kaupunginhallituksen kokouksessa maanantai-iltana.

Huoltajille tiedotettiin vanhempainillan jälkeen, että Piispanlähteen koululla otetaan käyttöön tehostettu välituntivalvonta. Alakoulun pihaa valvoo tiedotteen mukaan välitunneilla vähintään kymmenen aikuista. Pihoilla on aikuisia valvomassa myös ennen koulupäivän alkua.

Oppituntien alkaessa opettajat ovat vastassa oppilaita luokkien ovilla. Tiedotteessa mainitaan myös, että alakoulussa lisätään koulunuorisotyötä ja 1.–2.-luokille on luvassa lisää opetusresursseja.

Huoltajia on pyydetty olemaan yhteydessä kouluun kaikista syyslukukauden aikana sattuneista kiusaamis- ja väkivaltatilanteista, jotka ovat jääneet selvittämättä. Huoltajien toiveita ja odotuksia kartoitetaan myös Wilman kautta lähetetyllä kyselyllä.

Kaarina-lehti ei tavoittanut koulun rehtoreita kommentoimaan aihetta.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän