Olut on valmistettu Kuninkaantien Panimolla Piikkiössä, ja sen olennaisin raaka-aine eli kaura kasvaa paimiolaisen maanviljelijä Jarno Tuomisen viljelemillä pelloilla.
Sitä, millaisen matkan Tuomisen viljelemä ja puima kaurajyvä kulkee puimurin sisuksista elintarvikekaupan hyllylle täytenä olutpullona, ei kenelle tahansa paljasteta. Viime kesänä vähintään pienimuotoiseksi hittituotteeksi nousseen oluen resepti sisältää monta salaisuutta.
Yksi niistä tulee vastaan, kun Tuominen vie kauran Kuusjoen Raatalassa toimitilaansa pitävän ja piapon eli talkkunarouheen ja -jauhon valmistamiseen erikoistuneen Kari Tuomisen laboratorioon. Kivisaaren Piapojauhoi -nimistä yritystä vetävän Tuomisen sekä lähellä sijaitsevan toisen lähiruokatuottajan yhteisellä osaamisella kaura-, vesi-, suola- ja herneseos on pian valmis kuivattavaksi.
Jos Tuorlan Kauraa maistaessaan erottaa oluessa selkeän savuaromin, on se peräisin seuraavasta työvaiheesta: kaurasta, herneistä, suolasta ja vedestä koostuva kuiva talkkunaseos viimeistellään kirjaimellisesti riihikuivaksi aidossa riihessä. Siellä se saa savusta ominaisen makunsa.
– Ja siinä vaiheessa aletaan puhumaan nimenomaan piaposta. Erityislaatuinen savun aromi on se ominaisuus, josta aidon piapon erottaa, Kari Tuominen painottaa.
”Saisiko tästä jonkinlaista olutta?”
Vaikka Tuorlan Kaura päätyi kauppoihin vasta tämän vuoden kesäkuussa, kyti Jarno Tuomisella ajatus kauraoluesta mielessä jo kolme vuotta sitten. Korona ja muut kiireet hidastivat ajatuksen jalostumista, mutta viime talvena hän otti yhteyttä Kari Tuomiseen, jonka piapo oli jo entuudestaan tuttua.
– Teimme pari koe-erää ja kokeilimme, kunnes viimein talkkunarouheen koostumus alkoi olla sellaista, että sen kehtasi viedä Kuninkaantien Panimon panimomestari Niko Hurskaiselle arvioitavaksi. Vein säkillisen valmista tavaraa hänen ovelleen ja kysyin, saisikohan tästä tehtyä jonkinlaista olutta. Pian kävi selväksi, että saihan siitä, Jarno Tuominen kommentoi.
Talkkunaan sopivaa karkeutta ei helpolla löytynyt. Lopulta työ vaati 94-vuotiaan ja yhä Vaskiolla jauhomyllyä pyörittävän Erkki Nurmikiven erikoisosaamista ja -myllyä.
– Nyt oluenvalmistukseen käytettävää talkkunarouhetta pyöritetään lähes 100-vuotiaalla puusta valmistetulla myllyllä, jota sähkömoottori pyörittää. Siten piapoon saadaan juuri oikea karkeus, jotta sitä voidaan käyttää oluen valmistuksessa, Kari Tuominen kertaa.
Ajankohta osui nappiin
Ajankohta Tuorlan Kauran lanseeraamiseen oli tekijöidensä mukaan juuri oikea, sillä kaura on tällä hetkellä elintarvikkeena pinnalla. Erilaisten kauravalmisteiden myynti on kasvanut tasaisesti koko 2020-luvun.
– Emme olleet ihan ensimmäisiä, mutta ensimmäisten joukossa kuitenkin, kun kesäkuussa saimme ensimmäisen erän Tuorlan Kauraa myyntiin. Ehdimme hiukan ennen suurinta osaa muista, ja varmasti siksikin Tuorlan Kaura loppui monesta myyntipaikasta, sanoo Kuninkaantien Panimossa myynnistä ja markkinoinnista vastaava Antti Koski .
– Myyntimäärät ja suosio yllätti jopa meidät.
Tulevaisuus näyttää, millaisen markkinan kaura lopulta koko suomalaisessa oluenvalmistuksessa lähivuosina saa.
– Ehkä noin viitisen prosenttia kaikesta siitä kaurasta, mitä viljelen, menee nyt oluen valmistukseen. Onhan sitä määrää potentiaalia kasvattaa selvästi, jos kysyntää vain on, Jarno Tuominen miettii.
Mikä piapo?
Talkkunajauhoja kutsutaan yleisesti Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä piapojauhoiksi.
Kostuu paahdetusta, melko karkeaksi jauhetusta viljasta.
Viljana on ohra, ruis tai kaura, joissain tapauksissa myös vehnä.
Kivisaaren Piapojauho on gluteenitonta. Se on valmistettu kaurasta, herneistä, vedestä.
