Kummalle puolelle nykyistä junarataa Tunnin junan uusi raide rakennetaan Littoisten Verkakylässä? Tämä huolestuttaa radan varressa asuvia perheitä.
Kesällä maastoon radan eteläpuolelle ilmestyi merkkipaaluja. Asukkaat olettavat, että paaluilla on merkitty maastoon tulevan raiteen sijainti. He ovat nimenomaan toivoneet, että uusi raide rakennettaisiin radan pohjoispuolelle, jossa ei ole asuinkiinteistöjä.
Juha Kiesvaara asuu Littoisissa vanhassa ratavartijan talossa. Hänen talonsa on yksi niistä, jotka jäisivät radan alle, mikäli uusi raide toteutetaan yleissuunnitelman mukaisesti radan eteläpuolelle.
Radan alle jäisi myös kulttuurihistoriallinen kokonaisuus mukaan lukien Littoisten vanha asemarakennus, joka niin ikään on asuinkäytössä. Asemarakennus on merkitty suojeltavaksi yleiskaavassa, mutta alueella voimassa olevassa vanhassa asemakaavassa rakennusta ei ole suojeltu.
– En ole Tunnin junaa vastaan. Ymmärrän sen, että jos merkittävä infrahanke sitä edellyttää, silloin veronmaksaja väistää. Näyttää kuitenkin siltä, että perusteellista puolisuustarkastelua ei ole Verkakylän kohdalla edes haluttu tehdä, Kiesvaara harmittelee.
”Asukkaat jätetty pimentoon”
Myös radan varressa asuvat Pertti Aronen ja Hannu Vahtera ovat huolissaan kotiensa kohtalosta. Yleissuunnitelmassa ratalinjaus kulkee aivan Arosen kodin vierestä.
– Junarata tulisi ihan rappusille. Asukastilaisuuksissa on puhuttu äänivalleista, mutta en tiedä, miten sellainen mahtuisi enää talomme ja radan väliin, hän ihmettelee.
Kaikkiaan noin 60 asukasta jätti muutosehdotuksen loppuvuonna 2020 valmistuneesta Tunnin junan YVA-selvityksestä. Asukkaat olivat yhtä mieltä siitä, että lisäraide pitäisi rakentaa Verkakylän kohdalla radan pohjoispuolelle.
Myös Kaarinan kaupunki on esittänyt lausunnoissaan puolisuustarkastelua Littoisten asuinalueen kohdalla.
Asukkaat kokevat, ettei eriäviä mielipiteitä ole otettu huomioon.
– Halutaan antaa kuva, että kuunnellaan ja ymmärretään, mutta tuntuu siltä, että tämä asia on jo jossakin päätetty, Vahtera pelkää.
– Toivoisin enemmän läpinäkyvyyttä siihen, mitä ollaan tekemässä. Välillä puhutaan nopeasta junayhteydestä ja välillä loistavista lähiliikenneratkaisusta. Koko hankkeessa on vähän sellainen TV-shop -meininki, että eikä siinä vielä kaikki. Asukkaan on vaikea pysyä mukana, että mitä nyt ollaan kommentoimassa ja mihin pitäisi varautua, hän jatkaa.
Asukkaat ihmettelevät, miksi eteläpuolta on pidetty suunnitelmissa parempana vaihtoehtona kuin pohjoispuolta. Tätä he ovat yrittäneet penätä myös Turun Tunnin Juna Oy:ltä.
– Kartasta katsottuna rata tekee Verkakylän kohdalla jonkinlaisen kurvin. Radan eteläpuolella se kurvi on jonkin verran loivempi kuin pohjoispuolella. En tiedä, onko syy siinä, Aronen pohtii.
Vaikutuksia asuntojen arvoon
Miesten mukaan yleissuunnitelmaan merkityllä ratalinjauksella on ollut merkittävä vaikutus asuntojen arvoihin. Päätöksiä ratahankkeen toteuttamisesta ei ole tehty, mutta kukaan ei uskalla ostaa taloa, jonka pihan poikki saattaa mennä tulevaisuudessa junaraide.
– Siinäkin mielessä on merkitystä, kummalla puolella viiva on suunnitelmassa, Kiesvaara toteaa.
Lunastettavat alueet osoitetaan ratasuunnitelmavaiheessa. Varsinaiset lunastuspäätökset tehdään kuitenkin vasta sitten, kun investointipäätös ratahankkeen toteuttamisesta on tehty. Tähän voi mennä vuosia.
– Investointipäätös voi elää vaikka kuinka pitkään, jos radan rakentamiseen ei löydetä rahoitusta.Tämä jättää radan varrella asuvien tilanteen avoimeksi määrittelemättömäksi ajaksi. Monen kohdalla on kestämätön tilanne, ettei pääse asunnostaan eroon, Kiesvaara huomauttaa.
”Merkkipaalut eivät kerro radan sijainnista”
Projektijohtaja Annika Salokangas Turun Tunnin Juna Oy:stä vakuuttaa, ettei radan puoleisuudesta ole tehty päätöksiä.
Raiteen sijaintia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin parhaillaan käynnissä olevassa ratasuunnitelmavaiheessa. Nunna–Kupittaa-välin ratasuunnitelman tekemisestä vastaa Sweco Oy.
Väyläviraston aiemmin tekemät tekniset selvitykset toimivat pohjana varsinaiselle ratasuunnitelmalle. Tällä hetkellä radan varressa tehdään maastomittauksia, pohjatutkimuksia ja muinaismuistokoekaivauksia. Maastoon sijoitetut merkkipaalut eivät Salokankaan mukaan kerro radan sijainnista.
– Maastomittaukset tehdään teknisen suunnitelman pohjalta, mutta Swecon toimeksiantoon kuuluu tarkastella, onko puoleisuus oikein. Jos huomataan, että pohjoispuoleinen ratkaisu on järkevämpi ja mahdollinen toteuttaa, niin sitten maastomittaukset tehdään myös sillä puolella, hän toteaa.
Salokangas ei osaa varmuudella sanoa, miksi lisäraidetta on teknisissä selvityksissä esitetty nykyisen radan eteläpuolelle.
– Syy voi liittyä ratageometriaan. Verkakylän kaltaisilla tiheästi asutuilla taajama-alueilla voi olla vaikeaa löytää kaikille optimaalista ratkaisua. Ratasuunnitelmavaiheessa punnitaan molempien vaihtoehtojen hyödyt, kustannusarviot sekä radan liikennöitävyys, hän sanoo.
Suunnitelmat on laadittu niin, että teoriassa junat voisivat ajaa Verkakylän kohdalla huippuvauhtia eli 300 kilometriä tunnissa.
– Liikenneteknisessä simuloinnissa junien nopeus on suunniteltu kulkemaan Nunna-Kupittaa rataosuudella maksimissaan 200 km/h. Rata kuitenkin mitoitetaan nopeudelle 300 km/h, jota on mahdollista hyödyntää, mikäli junakalusto Suomessa muuttuu tulevaisuudessa, Salokangas toteaa
Asukkaille järjestetään ensi vuonna asukastilaisuuksia, joissa on mahdollisuus kommentoida ratasuunnitelmaa. Omat kommenttinsa voi jättää myös Turun Tunnin Juna Oy:n verkkosivuilta löytyvässä karttapalautejärjestelmässä. Karttaan voi merkitä oman kiinteistönsä sijainnin ja lähettää sitä koskevat kommentit, jolloin kysymykset ohjataan suoraan suunnittelijoille.
