Ohikulkijan silmin selvää on, että autotalli kuuluu sille asuintalolle, jonka pihapiirissä se sijaitsee, mutta asemakaavassa näin ei ole. Vuonna 1997 laadittiin asemakaava, jossa kyseinen sauna-autotalli ja samalla omakotitalon pihatie rajattiinkin naapuritontin puolelle.
Outoon ratkaisuun ei silloisessa kaavaprosessissa havahduttu. Omakotitalon pihapiiri, johon autotalli ohikulkijan silmin selvästi kuuluu, sattuu koostumaan kahdesta eri palasta, noin 900 neliön kokoisesta asuinrakennuksen kiinteistöstä sekä 380 neliön kokoisesta kiinteistöstä, jossa seisoo autotalli. Kiinteistöillä on sama omistaja, mutta syystä tai toisesta kaavoittaja oli tulkinnut, että autotalli kuuluukin naapuritonttiin.
– Ehkä kaavoittaja ei ollut ymmärtänyt, miten kiinteistöjen omistussuhteet menevät, ja oletti autotallin kuuluvan toiseen kiinteistöön, miettii Kaarinan paikkatietopäällikkö Sami Kääriäinen.
Asemakaavan kummallinen ratkaisu ei ole aiemmin haitannut, mutta nyt tilanne on muuttunut. Naapurikiinteistö on myyty. Siellä sijaitsevan vanhan omakotitalon paikalle on tulossa asemakaavan mukainen asuinkerrostalo. Uusi omistaja haluaa myös sen tontin osan, jossa sijaitsee viereiselle omakotitalolle kuuluva sauna-autotalli.
Asemakaavoihin pitäisi voida luottaa
Siitä, millainen tonttijako tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä, ryhdyttiin neuvottelemaan vuonna 2021 autotallin omistajan, kaupungin ja kerrostalotontin silloisen ostajaehdokkaan kanssa. Luonnoksena oli kompromissiratkaisu, jossa raja vedettäisiin vastoin asemakaavaa niin, että sauna-autotalli tulisi omistajansa kiinteistön osaksi.
Luonnokseen ei oltu tyytyväisiä, ja ostaja vetäytyi. Pian löytyi uusi ostaja, pienehkö rakennuttajayritys, eikä tämä yritys ole ollut halukas neuvottelemaan asiasta. Sami Kääriäinen teki päätöksen, että tonttijako tehdään asemakaavan mukaan.
Sauna-autotallin omistaja ei ilahtunut ratkaisusta. Hänen oikaisuvaatimuksensa tonttijaosta tuli kuitenkin hylätyksi, koska lakeja ei kaupungin mielestä ollut rikottu. Nyt asiaa käsitellään Turun hallinto-oikeudessa.
Kaupungin oikeudelle menossa olevassa vastauksessa vedotaan siihen, että asemakaavat ovat sitovia. Rakennusliikkeiden ja muidenkin maanomistajien tulee voida luottaa siihen, että ne pitävät paikkansa. Kiinteistön omistajan olisi pitänyt vaikuttaa asiaan asemakaavan laatimisen aikana 1990-luvulla, jolloin hän jo omisti kyseisen kiinteistön ja autotallikin oli pystyssä.
– Kuntalaisten tulisi olla hereillä, kun omalla alueella tehdään kaavoitusta. Kaavaprosessia kannattaa seurata ja virheisiin puuttua, painottaa Kääriäinen.
– Jos herätään vasta siinä vaiheessa, kun kaavaa jo toteutetaan, ollaan auttamattomasti myöhässä.
Edessä voi olla lunastustoimitus
Turun hallinto-oikeus linjaa aikanaan, kumpi painaa vaakakupissa enemmän: se, että tonttijako noudattaa asemakaavaa, vai se, että autotalli ja pihatie on vuosikymmeniä kuulunut toiselle asuintalolle.
Mikäli oikeus päätyy asemakaavan mukaiseen ratkaisuun, kerrostalotontin omistajalla on oikeus ostaa autotallikiinteistö itselleen, vaikka sen omistaja ei olisi halukas sitä myymään.
– Jos hinnasta ei päästä sopuun, rakennusliike voi hakea tontin lunastusta ja ulkopuolinen taho määrää tontinpalasta käyvän korvauksen, selittää Sami Kääriäinen.
Ilman autotallin maapalasta kerrostalokiinteistö – 1500 neliötä – on liian ahdas asuinkerrostalon vaatimuksille, mikä osaltaan selittää kaavoittajan ratkaisua.
– Tämä on kaikille osapuolille kiusallinen ja ikävä tilanne, Kääriäinen harmittelee.