– Ajattelin, että ehkä työantajani järjestää henkilöstöjuhlat, jonne saa ottaa puolison mukaan. Kutsu Linnan juhliin oli suuri yllätys.
Juhlat siirtyivät koronatilanteen takia vuodella, ja Soile Ranne astelee puolisonsa Juhan kanssa presidentin itsenäisyyspäivänjuhliin ensi tiistaina.
Tehohoitajana Tyksissä työskentelevä Ranne kokee, että kutsu on arvostuksen osoitus koko työyhteisölle, ei yksin hänelle. Hän sanoo olevansa kutsusta otettu.
– En oikein vieläkään usko tätä todeksi. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että itsenäisyyspäivänä istutaan television ääressä ja ihaillaan kauniita pukuja, upeita hiuksia ja meikkejä. Tällaiselle tavalliselle työntekijälle Linnan juhliin pääseminen on usein tavoittamaton haave, Ranne kuvailee.
Ensimmäinen potilas jännitti
Ranne on ollut työnsä takia esillä mediassa. Tehohoitajana hän on hoitanut vakavasti sairaita koronapotilaita etujoukoissa. Hän oli myös ensimmäisiä, jotka ottivat koronarokotuksen.
Ranne kuvailee koronavuosien olleen hoitajille kuormittavia sekä fyysisesti että psyykkisesti. Alkuvaiheessa kellään ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, miten paljon koronapotilaita tulee ja miten heitä voi hoitaa.
– Muistan sen pelon, kun odotimme, milloin ensimmäinen koronapotilas tulee tehohoitoon. Viruksesta opittiin koko ajan lisää samalla, kun hoidimme potilaita. Eihän se korona mihinkään ole hävinnyt, mutta nyt on jo sellainen olo, että hitsit me selvisimme tosi hienosti.
Ranne on kouluttautunut myös hygieniahoitajaksi ja sanoo olevansa erityisen ylpeä siitä, miten hyvin Tyksissä oli varauduttu poikkeustilanteeseen.
– Meillä oli valmiina iso varasto esimerkiksi FFP2-maskeja. Toisin kuin monissa muissa paikoissa, meillä työntekijöiden ei tarvinnut missään vaiheessa pelätä suojavarusteiden loppumista.
15 vuotta teho-osastolla työskennellyt Ranne sanoo, ettei voisi kuvitella työskentelevänsä millään muulla alalla. Hänen mielestään hoitoalasta on annettu julkisuudessa liian negatiivinen kuva. Todellisuudessa hoitoalan sisällä on hyvin erilaisia tehtäviä.
Tehohoitajan työ sopii Ranteelle, koska se on haastavaa, monipuolista ja ihmisläheistä. Teho-osastolla ei ole kahta samanlaista päivää.
– Kaikista suurin voimavara tässä työssä ovat ihmiset. Minulla on todella hyvä työyhteisö, Ranne kiittää.
Puvussa luonnetta
Itsenäisyyspäivää juhlitaan tänä vuonna Presidentinlinnassa aiempaa pienemmällä porukalla. Juhliin on kutsuttu noin 1 300 vierasta, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin aiempina vuosina. Esimerkiksi veteraaneille järjestetään oma vastaanotto itsenäisyyspäivää edeltävällä viikolla.
– Saa nähdä, kätteleekö presidenttipari tänä vuonna vieraita vai onko enää paluuta kättelyyn, Ranne pohtii.
Haastattelua tehdessä Ranteen puku oli vielä ommeltavana turkulaisessa Boutique Minnessä. Puvun on suunnitellut Marjo Haapasalo , joka on aiemmin tehnyt puvun Linnan juhliin kaarinalaiselle kansanedustajalle Sofia Virralle .
– Annoin hänelle melko vapaat kädet, mutta väristä olin tarkka. Olen ihmisenä sellainen, että minussa on väriä ja ääntä ja halusin, että puku on tyyliseni, Ranne kuvailee.
Väriä hän ei suostu etukäteen paljastamaan, mutta kertoo, että Haapasalo päätyi lopulta värjäämään kankaan itse, koska oikean sävyistä kangasta ei löytynyt valmiina.
Kaulassaan Ranteella on edesmenneen kaarinalaisen korutaiteilijan Matti Hyvärisen suunnittelema hopeinen Forte Finlandia -kaulakoru, joka kuuluu itsenäisen Suomen Satavuotiskorut -sarjaan.
Illan suhteen Ranteella ei ole suurempia ennakko-odotuksia.
– Tanssiminen ei ole meille ykkösjuttu, mutta Linnan boolia on pakko maistaa ja on mielenkiintoista nähdä, miltä Presidentinlinna näyttää. Minä en ole koskaan siellä ollut. Veikkaan, että ilta menee nopeasti ja kello on yksitoista ennen kuin huomaammekaan.