1. Julkinen liikenne.
2. Yllättävä takatalvi, kun juuri oli vaihdettu kesärenkaat.
3. Mutsi ei herättänyt ajoissa.
4. Koira järsi tabletin ja piti mennä ostamaan uusi (siis tabletti).
Joitakin vuosia sitten osallistuin maksulliselle ilmaisutaitokurssille. Siellä eri alojen ammattilaiset ohjasivat meitä ottamaan luovasti haltuun erilaisia tilanteita esimerkiksi opetus-, asiakas- tai esimiestehtävissä.
Tunti alkoi kello 9.00. Me kurssilaiset olimme paikalla hyvissä ajoin. Istuskeltiin lattialla patjoilla, juotiin aamukahvia ja juteltiin. Odoteltiin ohjaajaa. Tiktok, tiktok, kello kävi – ja odoteltiin. Keskustelu alkoi hiipua, kahvi loppui ja katseet siirtyivät odottaen ovelle. Tiktok, tiktok.
Kello 10.12 opettajamme saapui hymyilevänä ja intoa puhkuen. Tervehti, keitti uudet kahvit ja istahti tuolille alustaen kurssituntia kertoen aamustaan: ”Olipas aamu. Juu, olen myöhässä, mutta kävi näin. Olin juuri ulko-ovella lähdössä tänne, kun kuulin pojan heräävän. Hän on parivuotias. Oli pakko mennä katsomaan, ja siellä se ipana hymyili ja katsoi minua. Olihan muksu otettava syliin. Ja siinä sitten meni tovi, kun syötiin aamiaista ja sitten voimisteltiin. No, onneksi siippa heräsi ja tuli hätiin ja lupasi hoitaa hommat eteenpäin, niin sitten minä pääsin lähtemään töihin teidän luoksenne.” Hymy piti koko ajan.
Niinpä, lapsuusaika on lyhyt – joka hetkestä on hyvä nauttia ja saada kokea lapsen kanssa laatuaikaa. Kurssilaiset olivat vieneet lapsensa ajoissa päivähoitoon tai järjestäneet perhepäivähoitajan kotiinsa, jotta ehtisivät ajoissa maksamalleen kurssille.
Ilona Lehtinen
