Kasvu ei ollut viime vuonna lainkaan tasaista, sillä kaupungin väkiluvun kasvu notkahti jopa miinusmerkkiseksi tammikuussa ja syyskuussa. Muutoksen määrä jäi kuitenkin noin kymmeneen henkeen näinä kuukausina.
Suurimmat kasvukuukaudet olivat kesä- ja heinäkuu, jolloin väkimäärä kasvoi noin sadalla kumpanakin kuukautena.
Kaarinan väkiluku oli joulukuun lopussa 35 835.
LUNNOLLINEN väestönlisäys jäi Kaarinassakin hieman miinukselle, sillä kuolleita oli viime vuonna 348 ja syntyneitä 341.
Paras vauvakuukausi oli heinäkuu, jolloin syntyi 41 uutta kaarinalaista.
Vuonna 2021 kaarinalaisia syntyi kuitenkin jopa 429. Kuitenkin vuonna 2020 vauvoja syntyi vain 299.
KUNTIEN välisessä muutossa Kaarina on vahvasti plussalla. Viime vuonna muualta Suomesta muutti Kaarinaan 2 338 henkilöä ja pois lähti 2 045 henkilöä. Nettomuutto jäi siis reilu 300 henkilöä plussalle.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli joulukuun 2022 lopussa 5 565 519. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2022 aikana 17 278 hengellä, kertoo Tilastokeskus. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 34 780 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 17 953 vähemmän kuin kuolleita.
Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuonna 2022 syntyi 44 933 lasta, mikä on 4 661 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Kuolleiden määrä oli 62 886, mikä on 5 227 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2022 elävänä syntyneiden määrä oli pienin yli 150 vuoteen ja kuolleiden määrä suurin sitten sotavuosien.
Ennakkotietojen mukaan syntyvyys laski edellisvuodesta. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,32 vuonna 2022, kun kalenterivuonna 2021 se oli 1,46. Kokonaishedelmällisyysluku on mittaushistorian alhaisin. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2022 aikana 48 086 henkeä ja Suomesta ulkomaille 13 306 henkeä. Maahanmuuttoja oli 11 722 enemmän ja maastamuuttoja 153 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 7 398 ja maastamuuttajista 8 741. Vuonna 2022 maahanmuuttojen määrä oli mittaushistorian korkein. Myös nettomaahanmuutto oli vuonna 2022 mittaushistorian korkein.
Vuoden 2022 maahanmuuttojen lukumäärässä ei ole mukana tilapäisen suojelun nojalla Suomesta oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia, sillä viralliseen väestöön lukeutuvat vain henkilöt, joilla on Suomessa kotikunta, kertoo Tilastokeskus.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2022 Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Väkiluku nousi vuonna 2022 määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 19 151 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 5 297 hengellä. Myös väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 11,1 promillea, ja Pirkanmaalla, 10,0 promillea. Varsinais-Suomen suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 4,5 promillea.
Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 3 840 henkeä.