Paikannimet kummastuttavat ihmisiä. Onko Hovirinnassa ollut joskus kuninkaan hovi? Onko Kesämäessä jotenkin lämpimämpää kuin muualla Kaarinassa? Kävikö Piispanristillä ristiä kantava piispa, ja onko Ala-Lemussa haissut?
Näihin kysymyksiin saa vastauksia huomenna keskiviikkona Kaarina-salissa, kun Lea Heinonen-Eerola Kaarinan Oppaista pitää yleisöluennon kaarinalaisista paikannimistä. Kantakaarinalaisten nimien lisäksi esitellään piikkiöläisiä ja kuusistolaisia paikannimiä, ja tietyssä mielessä turkulaisiakin, sillä merkittävä osa vanhaa Kaarinaa sijaitsee Turun puolella.
Itse asiassa kansankielessä Kaarina tunnettiin pitkään vanhalla kirkkopitäjän nimellä Nummi, joka nykyään on kaupunginosa Turussa.
Nimi voi johtaa harhaan
– Nimien pohtiminen ja nimistön tutkiminen on hauskaa, ja opaskierroksilla kysellään nimistä usein, kertoo Lea Heinonen-Eerola.
Nimet muovautuvat vuosien mittaan. Heinonen-Eerola muistuttaa, että lopputuloksesta ei aina käy ilmi, mistä nimi on alun perin tullut. Nimi saattaa vääntäytyä muotoon, joka tarkoittaa nykyään jotain ihan muuta.
Tällainen on esimerkiksi Hovirinta. Hovirinnassa ei ole ollut loisteliasta kuninkaan hovia, vaan nimen taustalta löytyy muinaisgermaaninen, talollista tarkoittava sana huovari. Huovari-pohjaisia paikannimiä on muuallakin Suomessa.
Kesämäen nimi on puolestaan tullut alkuperäisen tilan omistaneen Kesäläisen perheen nimestä. Siinä missä nykyään paikat nimetään ensin ja vasta sitten niihin alkaa muuttaa asukkaita, aiemmin paikat saivat usein nimensä asukkaistaan.
Munkki niityllä
Lea Heinosen-Eerolan itsensä on yllättänyt se, miten voimakas vaikutus ruotsin kielellä on ollut nykyisen Kaarinan paikannimistöön. Useilla kaarinalaispaikoilla on ollut vanhastaan sekä suomen- että ruotsinkieliset nimet. Erityisesti Kuusistossa ruotsinkieliset nimet ovat olleet ensisijaisia ja vanhempia. Esimerkiksi Munkke oli alun perin Munkäng, munkinniitty.
– Sitä ei tiedetä, mikä munkki siellä on ollut.
Toisinaan nimi voi olla ainoa tiedetty jäänne menneistä ajoista. Suomen vanhin kirkko sijaitsi Ravattulassa Ristimäessä, mutta siitä ei ollut jäänyt muuta perimätietoa kuin nimi. Vasta arkeologiset kaivaukset paljastivat syyn nimelle.
– Samasta syystä Kuusiston Kappelinmäestä oletetaan, että siellä on ollut kappeli.
Nykyään kaavoittajat koettavat perehtyä vanhoihin nimiin ja välittää nimistön avulla uusille asukkaille muisti- ja perimätietoa.
Rauhalinna oli ennen Maakasto
Osa Kaarinan paikannimistä on ikivanhoja. Ne tunnetaan keskiajalta saakka, kertoo Lea Heinonen-Eerola. Näitä ovat esimerkiksi Hulkkio, Hovirinta, Poikluoma, Koristo, Auvainen, Lemu, Ravattula ja Littoinen.
Osa vanhoilta tuntuvista nimistä taas on nuorta perua. Rauhalinna ilmaantui asiakirjoihin vasta 1800-luvulla kartanon perustamisen myötä. Alueen vanha kylän nimi on Maakasto, joka on säilynyt metsästysseuran nimessä.
– Ja nyt alueelle on tullut Jalostusasemankatua, Geenikujaa ja muuta nimistöä, jotka viittaavat Rauhalinnan jalostusaseman uudempiin aikoihin.
Luento perustuu pääasiassa Kaarina-Seuran julkaisemaan teokseen Nummesta Kaarinaksi – Paikannimien historiaa.
Luento ke 25.1. klo 18.
